Kuntalaisen osallistuminen ja oikeusturva kuntaliitoksen yhteydessä: Kuntarakennelain sekä vuosien 1995 ja 2015 kuntalakien mukaisesti
Eerola, Kaisa (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kuntaliitoksia on toteutettu Suomessa kiihtyvään tahtiin, kuntien lukumäärä on vähentynyt 431 kunnasta 313 kuntaan vuosina 2007–2016, eli noin neljänneksellä. Kuntaliitokset koskettavat aina myös yhdistymisalueen kuntien jäseniä ja herättävät monesti voimakkaitakin mielipiteitä. Mielipidekartoitukset osoittavat, että ainakin oman kunnan mahdolliseen kuntaliitokseen suhtaudutaan usein kielteisesti. Kuntien toimintaympäristön muutokset kuitenkin edellyttävät kunta- ja palvelurakenteen muuttamista myös tulevaisuudessa, joten kuntaliitoksilta ei todennäköisesti vältytä myöskään vastaisuudessa.
Tutkielmani lähtökohtana on kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksien ja muutoksenhakukeinojen kartoittaminen kuntaliitostilanteessa. Tutkielmani on julkioikeudellinen ja kuuluu hallinto-oikeuden alalla erityisesti kunnallisoikeuden piiriin. Tutkimukseni on vahvasti oikeusdogmaattinen, koska tulen selvittämään siinä millainen voimassa olevan oikeuden sisältö on suhteessa kuntalaisen oikeudelliseen asemaan kuntaliitoksen yhteydessä. Tutkielmassani käytetyt oikeuslähteet painottuvat erityisesti kuntalaisen asemaan vaikuttavaan lainsäädäntöön, mutta myös lainvalmisteluaineistolla, oikeuskäytännöllä ja oikeustieteellä on merkittävä rooli tutkimuksessani.
Käsittelen aluksi tutkielmassani kunnallisen itsehallinnon asemaa, kuntalaisen yleisiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä muutoksenhakukeinoja. Kunnan asukkaiden suorista osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista säädetään kuntalaissa (410/2015). Koska osaa uuden kuntalain säädöksistä sovelletaan vasta 1.6.2017 lähtien, tarkastelen tutkielmassani myös edellistä kuntalakia (365/1995) ja sitä, miten säädökset ovat uudistuksen myötä muuttuneet. Kuntalaissa säädetään myös muutoksenhausta kunnan viranomaisen päätökseen.
Kuntajaon perusteista säädetään kuntarakennelailla (1698/2009), missä on säädetty erityisesti kuntalaisen osallistumisesta ja oikeusturvasta kuntaliitoksen yhteydessä. Lain mukaan kuntaliitoksen valmistelussa kunkin kunnan velvollisuutena on huolehtia kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Erityispiirteenä osakuntaliitoksissa on, että osakuntaliitoksen vireillepano voidaan periaatteessa saada vireille ilman valtuuston myötämielistä suhtautumista, myös kunnan jäsenen esityksestä. Myös erityinen kuntajakoselvitys voidaan kunnan ja ministeriön esitysten lisäksi määrätä suoritettavaksi mikäli kunnan asukkaat tekevät siitä esityksen. Kuntalainen voi kuntarakennelain mukaisesti hakea muutosta valtuuston kuntajaon muutosesitykseen, sekä valtioneuvoston tai ministeriön päätökseen muutosesityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Vaikka kuntalaisella on useita vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia muutoksenhakuun kuntaliitoksen yhteydessä, on niiden käytännön vaikuttavuus kyseenalaista. Kunta on kuntalaisiansa varten, joten herää kysymys siitä ovatko kuntalaisten suorat osallistumismahdollisuudet ja oikeusturva kuntaliitoksen yhteydessä riittävä, etenkin ottaen huomioon kuntalaisten lisääntynyt kielteisyys kuntaliitoksia kohtaan.
Tutkielmani lähtökohtana on kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksien ja muutoksenhakukeinojen kartoittaminen kuntaliitostilanteessa. Tutkielmani on julkioikeudellinen ja kuuluu hallinto-oikeuden alalla erityisesti kunnallisoikeuden piiriin. Tutkimukseni on vahvasti oikeusdogmaattinen, koska tulen selvittämään siinä millainen voimassa olevan oikeuden sisältö on suhteessa kuntalaisen oikeudelliseen asemaan kuntaliitoksen yhteydessä. Tutkielmassani käytetyt oikeuslähteet painottuvat erityisesti kuntalaisen asemaan vaikuttavaan lainsäädäntöön, mutta myös lainvalmisteluaineistolla, oikeuskäytännöllä ja oikeustieteellä on merkittävä rooli tutkimuksessani.
Käsittelen aluksi tutkielmassani kunnallisen itsehallinnon asemaa, kuntalaisen yleisiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä muutoksenhakukeinoja. Kunnan asukkaiden suorista osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista säädetään kuntalaissa (410/2015). Koska osaa uuden kuntalain säädöksistä sovelletaan vasta 1.6.2017 lähtien, tarkastelen tutkielmassani myös edellistä kuntalakia (365/1995) ja sitä, miten säädökset ovat uudistuksen myötä muuttuneet. Kuntalaissa säädetään myös muutoksenhausta kunnan viranomaisen päätökseen.
Kuntajaon perusteista säädetään kuntarakennelailla (1698/2009), missä on säädetty erityisesti kuntalaisen osallistumisesta ja oikeusturvasta kuntaliitoksen yhteydessä. Lain mukaan kuntaliitoksen valmistelussa kunkin kunnan velvollisuutena on huolehtia kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Erityispiirteenä osakuntaliitoksissa on, että osakuntaliitoksen vireillepano voidaan periaatteessa saada vireille ilman valtuuston myötämielistä suhtautumista, myös kunnan jäsenen esityksestä. Myös erityinen kuntajakoselvitys voidaan kunnan ja ministeriön esitysten lisäksi määrätä suoritettavaksi mikäli kunnan asukkaat tekevät siitä esityksen. Kuntalainen voi kuntarakennelain mukaisesti hakea muutosta valtuuston kuntajaon muutosesitykseen, sekä valtioneuvoston tai ministeriön päätökseen muutosesityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Vaikka kuntalaisella on useita vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia muutoksenhakuun kuntaliitoksen yhteydessä, on niiden käytännön vaikuttavuus kyseenalaista. Kunta on kuntalaisiansa varten, joten herää kysymys siitä ovatko kuntalaisten suorat osallistumismahdollisuudet ja oikeusturva kuntaliitoksen yhteydessä riittävä, etenkin ottaen huomioon kuntalaisten lisääntynyt kielteisyys kuntaliitoksia kohtaan.