Palvelustrategioiden muotoutuminen kunnissa: Vertailussa kolmen kaupungin strategiaprosessi
Rautio, Susanne (2007)
Rautio, Susanne
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on parantaa tuottavuutta, hillitä kuntien menojen kasvua ja luoda paremmat olosuhteet kuntien järjestämien palvelujen ohjaukselle. Laki tuli vuoden 2007 alkupuolella voimaan ja sen tarkoituksena on lisätä kuntien yhteistoimintaa. Käytännössä se tarkoittaa, että perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvästä sosiaalitoimen tehtävistä huolehtivassa kunnassa tai yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20 000 asukasta. Kuntien tulee antaa vuoden 2007 kesäkuun alkuun mennessä esitys siitä, miten tavoitteisiin päästään. Monilla kunnilla on jo aiemmin ollut olemassa palvelustrategia.
Kuntien tulisi huomioida palvelustrategioissaan tulevaisuuden ympäristömuutokset. Palvelustrategioissa kunnat ottavat kantaa siihen, miten ne tulevaisuudessa järjestävät palvelut. Tutkimuksessa verrataan kolmen kaupungin strategiaprosessia ja strategia-asiakirjoja. Kuntien tilanteet ovat erilaiset ja se tulisi näkyä palvelustrategioissa. Tutkimuksessa selvitetään näkyykö palvelustrategioissa kuntien erityispiirteet, kuten esimerkiksi väestörakenne, sekä miten kunnat hyödyntävät eri palveluntuotantomalleja. Lisäksi selvitetään, miten strategiaprosessi etenee organisaatiossa.
Strateginen ajattelu auttaa organisaatioita katsomaan asioita laajasti kokonaisuutena. Strateginen ajattelu voidaan jakaa strategia-analyysiin, strategiseen suunnitteluun ja strategiseen johtamiseen. Kaikki nämä osatekijät ovat tärkeitä strategiaprosessissa. Strategian muodostuminen on monimutkainen prosessi, johon liittyy paljon eri tekijöitä, esimerkiksi strategia voi olla eri toimijoista lähtöisin ja prosessiin liittyy ongelmia. Usein strategiaprosessin apuna käytetään erilaisia työkaluja, joista suosituimpia ovat balanced scorecard ja SWOT-analyysi. Perinteisesti kunnat ovat järjestäneet palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kunnilla on myös vaihtoehtoisia palveluntuotantomalleja. Kunnat voivat kilpailuttaa, ulkoistaa ja yksityistää palveluitaan. Lisäksi kunta voi tarjota palveluseteleitä tai rahoittaa osan palveluista asiakkailta perittäviltä palvelumaksuilla.
Tutkimuksessa on käytetty strategista ajattelua ja strategiaprosesseja koskevaa kirjallisuutta. Empiirinen aineisto muodostuu kolmen vertailukaupungin strategia-asiakirjoista. Kyseessä on kuvaileva tutkimus, jossa kuvaillaan vertailukaupunkien strategioita ja strategiaprosesseja. Koska kyseessä on vertailututkimus, tavoitteena on löytää samankaltaisuuksia ja eroavuuksia vertailukaupunkien strategioiden väliltä. Vertailumetodin perusajatuksena on, että vertailtavat tapaukset voidaan rinnastaa.
Kuntien strategiaprosessien laajuus vaihtelee. Osalla kunnista on useita päällekkäisiä toisiaan tukevia strategiaprosesseja käynnissä. Kaupunkistrategiassa luodaan päälinjat, joita palvelustrategiat ja sektorikohtaiset strategiat täydentävät. Kaikissa vertailukaupungeissa strategiaprosessi liikkeellepanija on kaupunginvaltuusto. Apunaan strategiaprosessissa kaikki vertailukaupungit ovat käyttäneet balanced scorecardia. Merkittävimmät syyt vertailukaupungeissa strategiaprosessiin ryhtymiseen ovat väestön ikääntyminen ja taloudellinen tilanne. Palvelustrategioiden avulla pyritään turvaamaan palvelut kunnan asukkaille myös tulevaisuudessa. Vertailukaupungit ovat huomioineet strategiaprosesseissaan omat erityispiirteensä. Kuitenkaan eri palveluntuotantomallivaihtoehtoja pohdittaessa tämä ei näy vaan kuntien suunnitelmat palveluntuotantomallien käytöstä muistuttavat paljon toisiaan. Tähän vaikuttavia tekijöitä voivat olla palveluntuotantomallien rajallisuus ja kuntien tiukka taloudellinen tilanne.
Kuntien tulisi huomioida palvelustrategioissaan tulevaisuuden ympäristömuutokset. Palvelustrategioissa kunnat ottavat kantaa siihen, miten ne tulevaisuudessa järjestävät palvelut. Tutkimuksessa verrataan kolmen kaupungin strategiaprosessia ja strategia-asiakirjoja. Kuntien tilanteet ovat erilaiset ja se tulisi näkyä palvelustrategioissa. Tutkimuksessa selvitetään näkyykö palvelustrategioissa kuntien erityispiirteet, kuten esimerkiksi väestörakenne, sekä miten kunnat hyödyntävät eri palveluntuotantomalleja. Lisäksi selvitetään, miten strategiaprosessi etenee organisaatiossa.
Strateginen ajattelu auttaa organisaatioita katsomaan asioita laajasti kokonaisuutena. Strateginen ajattelu voidaan jakaa strategia-analyysiin, strategiseen suunnitteluun ja strategiseen johtamiseen. Kaikki nämä osatekijät ovat tärkeitä strategiaprosessissa. Strategian muodostuminen on monimutkainen prosessi, johon liittyy paljon eri tekijöitä, esimerkiksi strategia voi olla eri toimijoista lähtöisin ja prosessiin liittyy ongelmia. Usein strategiaprosessin apuna käytetään erilaisia työkaluja, joista suosituimpia ovat balanced scorecard ja SWOT-analyysi. Perinteisesti kunnat ovat järjestäneet palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kunnilla on myös vaihtoehtoisia palveluntuotantomalleja. Kunnat voivat kilpailuttaa, ulkoistaa ja yksityistää palveluitaan. Lisäksi kunta voi tarjota palveluseteleitä tai rahoittaa osan palveluista asiakkailta perittäviltä palvelumaksuilla.
Tutkimuksessa on käytetty strategista ajattelua ja strategiaprosesseja koskevaa kirjallisuutta. Empiirinen aineisto muodostuu kolmen vertailukaupungin strategia-asiakirjoista. Kyseessä on kuvaileva tutkimus, jossa kuvaillaan vertailukaupunkien strategioita ja strategiaprosesseja. Koska kyseessä on vertailututkimus, tavoitteena on löytää samankaltaisuuksia ja eroavuuksia vertailukaupunkien strategioiden väliltä. Vertailumetodin perusajatuksena on, että vertailtavat tapaukset voidaan rinnastaa.
Kuntien strategiaprosessien laajuus vaihtelee. Osalla kunnista on useita päällekkäisiä toisiaan tukevia strategiaprosesseja käynnissä. Kaupunkistrategiassa luodaan päälinjat, joita palvelustrategiat ja sektorikohtaiset strategiat täydentävät. Kaikissa vertailukaupungeissa strategiaprosessi liikkeellepanija on kaupunginvaltuusto. Apunaan strategiaprosessissa kaikki vertailukaupungit ovat käyttäneet balanced scorecardia. Merkittävimmät syyt vertailukaupungeissa strategiaprosessiin ryhtymiseen ovat väestön ikääntyminen ja taloudellinen tilanne. Palvelustrategioiden avulla pyritään turvaamaan palvelut kunnan asukkaille myös tulevaisuudessa. Vertailukaupungit ovat huomioineet strategiaprosesseissaan omat erityispiirteensä. Kuitenkaan eri palveluntuotantomallivaihtoehtoja pohdittaessa tämä ei näy vaan kuntien suunnitelmat palveluntuotantomallien käytöstä muistuttavat paljon toisiaan. Tähän vaikuttavia tekijöitä voivat olla palveluntuotantomallien rajallisuus ja kuntien tiukka taloudellinen tilanne.