Saneerausyritysten taloudellisen tilan kehitys
Rautio, Jussi (2010)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Monelle kriisiyritykselle yrityssaneeraus on ainoa jatkamisen ehto, mutta monelle yritykselle se on vain tapa pitkittää kärsimyksiä. Asian ei lain mukaan kuuluisi olla näin, sillä itse ohjelmaan tulisi hyväksyä vain ne, joiden voidaan olettaa tervehtyvän. Suomessa on tutkittu sitä, miten hyvin saneerausmenettely erottelee saneerauskelpoiset yritykset saneerauskelvottomista. Tutkimusten perusteella tiedetään, että noin puolet saneerausohjelmaan hyväksytyistä yrityksistä epäonnistuu sen toteuttamisessa. Tarkempaa tietoa ei kuitenkaan ole siitä, millä tavalla yritysten taloudellinen tila kehittyy saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen. Tässä tutkielmassa pyritään paikkaamaan tätä aukkoa ja selvittämään saneerausprosessin tehokkuutta yhdeltä kantilta. Tutkielman aihe on muotoutunut Vaasan yliopiston ja Tekesin yhteisprojektin ”Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen” tavoitteiden pohjalta.
Tässä tutkielmassa yrityssaneerausprosessin tehokkuutta mitataan kahdella tavalla. Ensinnäkin tutkitaan sitä, muuttuvatko yritysten taloudelliset tunnusluvut vuosittain ja toiseksi sitä, voidaanko saneerausyritykset erottaa samoilla toimialoilla toimivista keskivertoyrityksistä. Voidaan ajatella, että jos prosessi on tehokas, saneerausyritysten taloudelliset tunnusluvut parantuvat vuosi vuodelta ja yritykset saavuttavat toimialansa keskimääräisen tason. Aineistona tutkielmassa käytetään yritysjoukkoa, jolle saneerausohjelma on vahvistettu vuonna 2000.
Yleisesti tutkielman tuloksista voidaan sanoa se, että noin puolet (47 %) tutkittavan yritysjoukon yrityksistä keskeyttää saneerausohjelman ennen aikojaan. Tosin henkilöyhtiöiden kohdalla keskeytysaste on hieman alle 30 prosenttia. Yrityssaneerausprosessin tehokkuuden kannalta tulokset ovat kaksijakoiset: missään tutkittavassa osajoukossa ei nähdä tunnuslukujen vuosittaisissa kehityksissä sellaista kasvutrendiä, että prosessia voitaisiin varauksetta kutsua tehokkaaksi. Toisaalta esimerkiksi osakeyhtiöt, jotka ovat toiminnassa vielä vuonna 2005, saavuttavat tilastollisesti toimialansa keskitason kolmantena vuonna saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen.
Tässä tutkielmassa yrityssaneerausprosessin tehokkuutta mitataan kahdella tavalla. Ensinnäkin tutkitaan sitä, muuttuvatko yritysten taloudelliset tunnusluvut vuosittain ja toiseksi sitä, voidaanko saneerausyritykset erottaa samoilla toimialoilla toimivista keskivertoyrityksistä. Voidaan ajatella, että jos prosessi on tehokas, saneerausyritysten taloudelliset tunnusluvut parantuvat vuosi vuodelta ja yritykset saavuttavat toimialansa keskimääräisen tason. Aineistona tutkielmassa käytetään yritysjoukkoa, jolle saneerausohjelma on vahvistettu vuonna 2000.
Yleisesti tutkielman tuloksista voidaan sanoa se, että noin puolet (47 %) tutkittavan yritysjoukon yrityksistä keskeyttää saneerausohjelman ennen aikojaan. Tosin henkilöyhtiöiden kohdalla keskeytysaste on hieman alle 30 prosenttia. Yrityssaneerausprosessin tehokkuuden kannalta tulokset ovat kaksijakoiset: missään tutkittavassa osajoukossa ei nähdä tunnuslukujen vuosittaisissa kehityksissä sellaista kasvutrendiä, että prosessia voitaisiin varauksetta kutsua tehokkaaksi. Toisaalta esimerkiksi osakeyhtiöt, jotka ovat toiminnassa vielä vuonna 2005, saavuttavat tilastollisesti toimialansa keskitason kolmantena vuonna saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen.