Språkanvändning och språkbehärskning hos polyglotter - en fallstudie om sex EU-informanters flerspråkiga språkbruk inom EU
Rauhala, Mika (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Monikielisyyttä käsittelevän kurssin aikana tutustuin polyglotteihin, joka vaikutti saman tien mielenkiintoiselta aiheelta gradua varten. Saadakseni materiaalia tutkimusta varten, päätin tehdä kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää miten polyglotit oppivat kieliä. Kyselykaavake koostuu neljästä osasta;kielenoppiminen, käyttäminen ja ymmärtäminen sekä kielet ja tulevaisuus. Kyselyyn vastasi kuusi vapaaehtoista, joista neljä on naisia. Vapaehtoiset työskentelevät EU:ssa kielten parissa.
Tutkimuksessani käytän pääosin tarkasti kuvailevaa kvalitatiivista lähestymistapaa, kun taas kvantitatiivista lähestymistapaa käytän taulukoiden yhteydessä. Tärkeimmät tavoitteeni on tutkia 1) kuinka monikieliset ihmiset oppivat kieliä 2) millaisissa tilanteissa he käyttävät kieliään 3) millä tasolla informantit katsovat taitonsa olevan hallitsemissaan kielissä 4) onko kulttuurilla millainen vaikutus kielten oppimiseen.
Kaikki informantit hallitsevat äidinkieltä (puhuminen, kirjoittaminen, lukeminen ja kuuntelu) keskiarvolla 5. Gunilla, Joanna ja Ivan puhuvat parhaiten toista kieltään, kun taas Maria puhuu kyseistä kieltä huonoiten. Gunilla, Joanna ja Sven kommunikoivat parhaiten kolmannella kielellä, kun taas Sven hallitsee kyseisen kielen huonoiten. Maria on puolestaan paras neljännessä kielessä, kun taas huonoin on Joanna. Sven hallitsee viidennen kielen parhaiten, kun taas huonoin on Maria. Sven on paras myös kuudennessa kielessä, kun taas huonoin on Joanna.
Kaikki vastaajien mielestä kulttuurilla on suuri vaikutus kielten oppimiseen. Sen avulla uusi kieli (ja ihmiset) avautuu uudella tavalla. Kaikki informantit paitsi Gunilla (4 kieltä: ruotsi, ranska, englanti ja hollanti) käyttävät pääasiassa kolmea kieltä arjessa. Suosituimpia kieliä kolmen eniten käytetyn kielen joukossa ovat englanti (6/6) ruotsi (4/6) ja ranska (4/6) Harvinaisimpia kieliä ovat slovakkia, espanja, hollanti, liettua ja saksa (kaikkia puhuu vain 1 informantti).
Tutkimuksessani käytän pääosin tarkasti kuvailevaa kvalitatiivista lähestymistapaa, kun taas kvantitatiivista lähestymistapaa käytän taulukoiden yhteydessä. Tärkeimmät tavoitteeni on tutkia 1) kuinka monikieliset ihmiset oppivat kieliä 2) millaisissa tilanteissa he käyttävät kieliään 3) millä tasolla informantit katsovat taitonsa olevan hallitsemissaan kielissä 4) onko kulttuurilla millainen vaikutus kielten oppimiseen.
Kaikki informantit hallitsevat äidinkieltä (puhuminen, kirjoittaminen, lukeminen ja kuuntelu) keskiarvolla 5. Gunilla, Joanna ja Ivan puhuvat parhaiten toista kieltään, kun taas Maria puhuu kyseistä kieltä huonoiten. Gunilla, Joanna ja Sven kommunikoivat parhaiten kolmannella kielellä, kun taas Sven hallitsee kyseisen kielen huonoiten. Maria on puolestaan paras neljännessä kielessä, kun taas huonoin on Joanna. Sven hallitsee viidennen kielen parhaiten, kun taas huonoin on Maria. Sven on paras myös kuudennessa kielessä, kun taas huonoin on Joanna.
Kaikki vastaajien mielestä kulttuurilla on suuri vaikutus kielten oppimiseen. Sen avulla uusi kieli (ja ihmiset) avautuu uudella tavalla. Kaikki informantit paitsi Gunilla (4 kieltä: ruotsi, ranska, englanti ja hollanti) käyttävät pääasiassa kolmea kieltä arjessa. Suosituimpia kieliä kolmen eniten käytetyn kielen joukossa ovat englanti (6/6) ruotsi (4/6) ja ranska (4/6) Harvinaisimpia kieliä ovat slovakkia, espanja, hollanti, liettua ja saksa (kaikkia puhuu vain 1 informantti).