Translating Picture Books: Semantic Translation Strategies and Illustrations in Three Books by Mauri Kunnas
Ratavaara, Miisa (2008)
Ratavaara, Miisa
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kuvakirjoja käännettäessä kääntäjän on huomioitava tekstin lisäksi myös kuva, joka pysyy käännösprosessin aikana samanlaisena toisin kuin kielellisiä ja rakenteellisia muutoksia läpikäyvä teksti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tiettyjä semanttisia käännösstrategioita, laajentamista, supistamista ja korvaamista on käytetty kuvakirjojen kääntämisessä ja miten voimakkaasti tekstin muutokset nojaavat kuvitukseen. Asiaa on tarkasteltu tutkimalla näkyykö laajennettujen, supistettujen ja korvattujen tekstiosuuksien sisältö kuvituksessa. Tarkastelun kohteena olivat kolme Mauri Kunnaksen kirjoittamaa ja kuvittamaa kuvakirjaa sekä niiden englanninkieliset käännökset. Tekstiosuuden tutkimusaineiston muodostivat 220 suomenkielistä tekstikatkelmaa sekä niiden englanninkieliset vastineet. Tutkimuksen toisessa osuudessa aineistona toimivat ne 164 tekstikatkelmaa, jotka oli kuvitettu. Oletuksena oli, että koska tutkimuksen kirjallisuus käsittelee suomalaiseen historiaan ja kulttuuriin liittyviä teemoja, käytetyin käännöstrategia olisi laajentaminen ja asioiden selittäminen käännöksen lukijoille. Oletuksena oli myös, että tekstimuutokset nojaavat kuvitukseen, sillä kuvakirjassa tekstin ja kuvan yhdessä muodostama ikonoteksti perustuu kummankin elementin vastavuoroiseen olemassaoloon.
Kaikkiaan käytetyin semanttinen käännösstrategia oli supistaminen. Eri kirjoissa käytetyissä käännöstrategioissa oli kuitenkin huomattavia eroja, jotka selittyivät osaksi sillä, että yhden kirjoista on kustantanut englantilainen kustantamo ja kaksi suomalainen. Tekstien muutokset perustuivat suureksi osaksi kuvitukseen, kuten oletettua. Ne tekstiosuudet, jotka on kuvitettu, on sovitettu kuvitukseen jo kirjaa kirjoitettaessa, joten viittausta kuvitukseen on vaikea jättää huomioimatta käännöksessä. Ne muutokset, joiden sisältö ei näkynyt kuvissa, olivat juonen kannalta vähemmän merkityksellistä tietoa tai taustatietoa. Aineistosta löytyneiden tekstin ja kuvan epäjohdonmukaisuuksien perustella voi todeta, että vaikka kuva suurelta osin toimii kääntäjän apuna, se voi myös tuottaa erilaisia tulkintoja kuin teksti.
Kaikkiaan käytetyin semanttinen käännösstrategia oli supistaminen. Eri kirjoissa käytetyissä käännöstrategioissa oli kuitenkin huomattavia eroja, jotka selittyivät osaksi sillä, että yhden kirjoista on kustantanut englantilainen kustantamo ja kaksi suomalainen. Tekstien muutokset perustuivat suureksi osaksi kuvitukseen, kuten oletettua. Ne tekstiosuudet, jotka on kuvitettu, on sovitettu kuvitukseen jo kirjaa kirjoitettaessa, joten viittausta kuvitukseen on vaikea jättää huomioimatta käännöksessä. Ne muutokset, joiden sisältö ei näkynyt kuvissa, olivat juonen kannalta vähemmän merkityksellistä tietoa tai taustatietoa. Aineistosta löytyneiden tekstin ja kuvan epäjohdonmukaisuuksien perustella voi todeta, että vaikka kuva suurelta osin toimii kääntäjän apuna, se voi myös tuottaa erilaisia tulkintoja kuin teksti.