Valtakunnallisten, alueellisten ja metsäalan viestinten journalistiset käytännöt ja puhetavat Metsäntutkimuslaitosta koskevissa teksteissä
Rantio, Piia (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena oli vertailla valtakunnallisten, alueellisten ja metsäalan viestinten journalistisia käytäntöjä ja puhetapoja Metsäntutkimuslaitosta koskevissa teksteissä. Alkuoletuksena oli, että eri viestintyyppien journalistiset käytännöt ja puhetavat eroavat toisistaan ja että niitä määrittää viestintyypin yleisön mukainen konteksti. Eri viestintyyppien journalistisia käytäntöjä ja puhetapoja on tarpeellista valottaa, sillä näin voidaan osoittaa, että journalismissa todellisuus näyttäytyy erilaisena riippuen yleisön kokemusmaailmasta ja siitä, millaisena yleisöä tekstissä puhutellaan. Metsäalan viestinten tarkastelu toi näkökulman ammatti- ja erikoisalan journalismiin, alueellisten viestinten tarkastelu alueelliseen journalismiin ja valtakunnallisten viestinten tarkastelu valtakunnalliseen journalismiin.
Tutkielmani aineisto koostui 216 lokakuussa 2001 julkaistusta Metsäntutkimuslaitosta (Metlaa) koskevasta journalistisesta tekstistä ja Metlan samana ajankohtana julkaisemista tiedotteista. Viestintyyppien journalistisista käytännöistä huomioin aihevalinnat ja lähteiden käytön, joita tarkastelin sisällön erittelyn avulla. Viestintyyppien puhetapoja tarkastelin tekstin tasolla diskurssianalyysiin kuuluvan variaatioanalyysin keinoin. Työn teoreettisena näkökulmana toimi kontekstualismi, ja työn teoreettinen viitekehys rakentui mediatutkimuksen kirjallisuuden ympärille.
Tutkielmani osoitti, että viestimien puhetavoissa ja journalistissa käytännöissä on eroja. Valtakunnallisissa viestimissä oli vähemmän aiheita ja puhetapoja kuin alueellisissa ja metsäalan viestimissä. Myös lähdekäytännöissä oli eroja. Yleisimmäksi diskurssiksi nousi kaikissa viestimissä sama talouden diskurssi. Sen sisältä löytyi kuitenkin kullekin viestintyypille ominaiset osadiskurssit, jotka erosivat toisistaan. Lisäksi alueellisista ja metsäalan viestimistä oli löydettävissä alueellisuutta ja metsäalan erikoisalaa edustavia diskursseja. Valtakunnallisissa viestimissä taas käytettiin suomalaisuuden diskurssia vain harvoin.
Tutkielmani aineisto koostui 216 lokakuussa 2001 julkaistusta Metsäntutkimuslaitosta (Metlaa) koskevasta journalistisesta tekstistä ja Metlan samana ajankohtana julkaisemista tiedotteista. Viestintyyppien journalistisista käytännöistä huomioin aihevalinnat ja lähteiden käytön, joita tarkastelin sisällön erittelyn avulla. Viestintyyppien puhetapoja tarkastelin tekstin tasolla diskurssianalyysiin kuuluvan variaatioanalyysin keinoin. Työn teoreettisena näkökulmana toimi kontekstualismi, ja työn teoreettinen viitekehys rakentui mediatutkimuksen kirjallisuuden ympärille.
Tutkielmani osoitti, että viestimien puhetavoissa ja journalistissa käytännöissä on eroja. Valtakunnallisissa viestimissä oli vähemmän aiheita ja puhetapoja kuin alueellisissa ja metsäalan viestimissä. Myös lähdekäytännöissä oli eroja. Yleisimmäksi diskurssiksi nousi kaikissa viestimissä sama talouden diskurssi. Sen sisältä löytyi kuitenkin kullekin viestintyypille ominaiset osadiskurssit, jotka erosivat toisistaan. Lisäksi alueellisista ja metsäalan viestimistä oli löydettävissä alueellisuutta ja metsäalan erikoisalaa edustavia diskursseja. Valtakunnallisissa viestimissä taas käytettiin suomalaisuuden diskurssia vain harvoin.