Muutosjohtamisen prosessit ja niiden vaikutukset työyhteisössä: tarkastelussa kaupungin tilakeskus

Abstract

Kilpailun kansainvälistyminen, toimintaympäristön muuttuminen, aseman ja vallan korostuminen ovat esimerkkejä asioista, joiden takia myös kunnallisten organisaatioiden on muutettava toimintatapojaan sekä lunastettava olemassaolon oikeutukset uudestaan muun muassa elinvoimaisuudellaan ja palveluky-vyllään. Uusi tilanne on vaatinut aktiivista ja jatkuvaa muutostarpeiden tulkintaa ja seurantaa, jotka kunta-tasolla ovat koskeneet muun muassa palvelutarjontaa sekä toiminnallista ja organisatorista muuttamista. Uusia johtamistapoja, organisaatiomuotoja ja toimintatapoja on edelleenkin kehitettävä tuottavuuden ja laadun parantamiseksi. Vain tällä tavalla organisaatiot pystyvät takaamaan laadultaan ja saatavuudeltaan tasokkaammat palvelut taloudellisemmin. Tästä johtuen on otettu käyttöön uusia organisoitumisen muoto-ja ja kuntien organisaatioita on alettu muun muassa liikelaitostamaan, yhtiöittämään ja yksityistämään, jolloin niiden toiminnan peruspilarit ja puitteet sekä toimintatavat muuttuvat täysin.

Tutkielmassa arvioidaan erään kunnallisen hallintokunnan organisaation kehittämisprosessia, arvioiden sekä sen toteuttamisen menestyksellisyyttä että vaikutuksia työyhteisöön ja etenkin hallintokunnan talo-us- ja hallintoyksikköön. Tutkimuksen alussa on käyty läpi muutosjohtamisen ”lainalaisuuksia” eli niitä muutosjohtamisen yleisiä piirteitä, jotka organisaatiossa on osattava viedä läpi ja johtaa. Teoriaosassa on käsitelty myös tulosjohtamisen, tiimityöskentelyn ja strategisen johtamisen kokonaisuuksia, koska tarkas-telemassani hallintokunnassa nämä erilliset teoria-alueet on viety läpi itsenäisinä kehityshankkeina muu-tosjohtamisen avulla. Näin ollen työni teoriaosa pohjustaa työni empiriaosaa.

Tutkimuksessa käytetty aineisto on monimuotoista koostuen virallisemmista organisaatiomateriaaleista, epävirallisista muistioista sekä haastatteluista. Kyseessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja näin ollen haastattelut on toteutettu teemahaastatteluilla. Haastatteluissa oli mukana 15 talous- ja hallintoyksikön työntekijää. Tutkimustulosten perusteella organisaatiomuutosprosessit ovat herättäneet muutosvastarintaa henkilöstön parissa ja muutosprosessien aiheuttamaa oireilua on edelleen nähtävillä. Tämä oireilu ja kri-tiikki on ollut ansaittuakin. Hallintokunnassa muutoshankkeet on suunniteltu ja valmisteltu organisaation johdon toimesta, jonka jälkeen jo alun perin kriittisesti suhtautuneen henkilöstön on oletettu ymmärtävän ja toteuttavan hankkeita ilman riittävää tiedotusta, tukemista, motivointia ja mukaanottoa.

Hallintokunnan hyvää tarkoittaneet muutokset eivät kaikki ole onnistuneet tavoitteidensa mukaisesti ai-nakaan kaikissa yksiköissä. Osittain tähän on vaikuttanut muutosjohtamisperiaatteiden laiminlyönti ja muutosjohtamismenetelmien heikko hallinta. Vaikka tavoitteita ei olekaan saavutettu täysimääräisesti, kehitystä on kuitenkin tapahtunut ja tapahtuu edelleenkin.