Pitkä ja kivinen tie sote-mammutin kyydissä. Sote-uudistus maakuntalehtien pääkirjoituksissa
Rantamäki, Mari (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin maakuntalehdet ottavat kantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen eli sote-uudistukseen pääkirjoituksissaan alueellisesti. Tutkimukseni tavoite koostuu kolmesta tutkimuskysymyksestä: Miten paljon ja milloin sote-aiheisia pääkirjoituksia on julkaistu? Mitä tekijöitä pääkirjoituksissa esitetään uudistuksen kannalta keskeisiksi? Millaisen kannan pääkirjoitukset ottavat sote-uudistukseen ja miten se ilmenee pääkirjoituksissa?
Analyysi on kaksivaiheinen. Tutkimukseni ensimmäisen, sisällönanalyyttisen, vaiheen aineisto koostuu viiden maakuntalehden, eli Ilkan, Karjalaisen, Lapin Kansan, Pohjalai-sen ja Satakunnan Kansan 149 sote-aiheisen pääkirjoituksen kvantitatiivisesta ja sisällöllisestä analyysistä. Pääkirjoitukset ja niissä esiintyvät keskeiset aiheet jaetaan sisällön perusteella valtakunnalliseen, valtakunnallis-paikalliseen ja alueelliseen tasoon. Analyysin toisessa, kriittisen diskurssianalyysin vaiheessa eri aluetasoilta valituista 30 pääkirjoi-tuksesta tutkitaan, miten pääkirjoitukset ottavat kantaa sote-uudistukseen ja millaisia vuorovaikutussuhteita eri tekijöiden välille esitetään.
Aineiston analyysi osoitti, että maakuntalehtien pääkirjoituksissa sote-uudistuksen kommentointi kohdistuu aihealueiltaan päätöksentekoon, lainsäädäntöön, alueisiin, uudistuksen etenemiseen, palveluihin, rahoitukseen sekä poliittiseen puheeseen. Aihealueista löytyneet diskurssit keskittyivät pääasiassa ottamaan kantaa erilaisiin valta-asemiin ja niiden epätasa-arvoisuuteen sote-uudistuksessa. Pääkirjoituksissa pyritään vaikuttamaan myös muihin kuin valtaa pitäviin tahoihin ideologisuuden kautta.
Tulosteni perusteella voidaan päätellä, että sote-uudistusta käsittelevien pääkirjoitusten määrä maakuntalehdissä on sidoksissa valtakunnallisen päätöksenteon vilkkauteen ja alueellisten vaikuttajien määrään. Kannanotot ja alueen oikeuksien puolustaminen halutaan näin ollen pitää ajantasaisena. Sote-uudistusta käsittelevien diskurssien perusteella voidaan päätellä, että maakuntalehdissä yhteiskunnalliseen muutokseen liittyvä tasa-arvo on tärkeää, sillä epätasa-arvoisiin valtasuhteisiin pyritään puuttumaan aktiivisesti. Pääkirjoitukset korostavat myös maakuntalehtien omia arvoja sekä ideologioita kannanotoissaan.
Analyysi on kaksivaiheinen. Tutkimukseni ensimmäisen, sisällönanalyyttisen, vaiheen aineisto koostuu viiden maakuntalehden, eli Ilkan, Karjalaisen, Lapin Kansan, Pohjalai-sen ja Satakunnan Kansan 149 sote-aiheisen pääkirjoituksen kvantitatiivisesta ja sisällöllisestä analyysistä. Pääkirjoitukset ja niissä esiintyvät keskeiset aiheet jaetaan sisällön perusteella valtakunnalliseen, valtakunnallis-paikalliseen ja alueelliseen tasoon. Analyysin toisessa, kriittisen diskurssianalyysin vaiheessa eri aluetasoilta valituista 30 pääkirjoi-tuksesta tutkitaan, miten pääkirjoitukset ottavat kantaa sote-uudistukseen ja millaisia vuorovaikutussuhteita eri tekijöiden välille esitetään.
Aineiston analyysi osoitti, että maakuntalehtien pääkirjoituksissa sote-uudistuksen kommentointi kohdistuu aihealueiltaan päätöksentekoon, lainsäädäntöön, alueisiin, uudistuksen etenemiseen, palveluihin, rahoitukseen sekä poliittiseen puheeseen. Aihealueista löytyneet diskurssit keskittyivät pääasiassa ottamaan kantaa erilaisiin valta-asemiin ja niiden epätasa-arvoisuuteen sote-uudistuksessa. Pääkirjoituksissa pyritään vaikuttamaan myös muihin kuin valtaa pitäviin tahoihin ideologisuuden kautta.
Tulosteni perusteella voidaan päätellä, että sote-uudistusta käsittelevien pääkirjoitusten määrä maakuntalehdissä on sidoksissa valtakunnallisen päätöksenteon vilkkauteen ja alueellisten vaikuttajien määrään. Kannanotot ja alueen oikeuksien puolustaminen halutaan näin ollen pitää ajantasaisena. Sote-uudistusta käsittelevien diskurssien perusteella voidaan päätellä, että maakuntalehdissä yhteiskunnalliseen muutokseen liittyvä tasa-arvo on tärkeää, sillä epätasa-arvoisiin valtasuhteisiin pyritään puuttumaan aktiivisesti. Pääkirjoitukset korostavat myös maakuntalehtien omia arvoja sekä ideologioita kannanotoissaan.