Ikäjohtamisen mahdollisuuksista työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamisessa. Eri-Ikäisten naishammaslääkärien käsityksiä ikäjohtamisesta.
Rantala, Seija (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Vuonna 2005 oltiin Suomen työelämässä ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että työelämästä poistui enemmän työntekijöitä kuin mitä sinne tuli lisää vastavalmistuneita, uusia työntekijöitä. Työyhteisöiltä vaaditaan erityisiä toimenpiteitä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisessä. Ikäjohtaminen koskettaa koko henkilöstöä ja tarjoaa mahdollisuuksia parantaa työntekijöiden työhyvinvointia.
Ikäjohtaminen voidaan määritellä siten, että työntekijän ikä ja elämäntilanne otetaan huomioon johtamisessa ja töiden organisoinnissa. Esimiehen tulisi saada jokaisen työntekijän vahvuudet käyttöön ja saada jokaiselle työntekijälle hänen vahvuuksiaan vastaavat työtehtävät. Hyvällä johtamisella on merkittävä osuus työntekijöiden työhyvinvoinnin muodostumisessa. Esimiehellä on mahdollisuus käyttää erilaisia keinoja ikäjohtamisen toteuttamiseen työyhteisössä. Näitä ovat työtehtävien muotoilu, positiivinen ikäasenne sekä taito saada eri-ikäiset ihmiset tekemään yhteistyötä. Tässä tutkimuksessa haastateltiin 12 eri-ikäistä naishammaslääkäriä neljästä eri organisaatiosta. Suun terveydenhuolto valittiin tutkimuksen kontekstiksi, koska ikärakenteen vääristymisestä ja osittaisesta työvoimapulasta kärsitään jo tällä alalla eikä ikäjohtamistutkimusta ei ole tehty suun terveydenhuollossa. Hammaslääkäreiltä kysyttiin mielipiteitä ikäjohtamisesta, sen toteutumisesta heidän organisaatioissaan ja sen toteutumisen estävistä tekijöistä. Lisäksi heiltä kysyttiin, mitä hyvää ikäjohtaminen voisi tuoda heidän organisaatioonsa, työyhteisöönsä ja heille itselleen.
Ikäjohtaminen terminä ei ollut hyvin tunnettu suun terveydenhuollossa. Haastatellut hammaslääkärit pitivät tärkeimpänä ikäjohtamisen keinona työn muotoilua. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu oli seuraavaksi tärkein seikka. Ikäjohtamisen toteutumista estävät heidän mukaansa lähinnä organisatoriset seikat, kuten taloudelliset syyt ja työvoimapula. Ikäjohtamisen toteutuminen parantaisi haastateltavien mielestä työntekijöiden työssä viihtymistä, työssä jaksamista ja sitä kautta myös asiakkaiden saamaa palvelua. Työtehtävien muotoilulla voidaan parantaa hammaslääkäreiden työssä jaksamista, joten ikäjohtamisen keinojen toteuttaminen toisi lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä parannusta hammaslääkärien työhyvinvointiin.
Ikäjohtaminen voidaan määritellä siten, että työntekijän ikä ja elämäntilanne otetaan huomioon johtamisessa ja töiden organisoinnissa. Esimiehen tulisi saada jokaisen työntekijän vahvuudet käyttöön ja saada jokaiselle työntekijälle hänen vahvuuksiaan vastaavat työtehtävät. Hyvällä johtamisella on merkittävä osuus työntekijöiden työhyvinvoinnin muodostumisessa. Esimiehellä on mahdollisuus käyttää erilaisia keinoja ikäjohtamisen toteuttamiseen työyhteisössä. Näitä ovat työtehtävien muotoilu, positiivinen ikäasenne sekä taito saada eri-ikäiset ihmiset tekemään yhteistyötä. Tässä tutkimuksessa haastateltiin 12 eri-ikäistä naishammaslääkäriä neljästä eri organisaatiosta. Suun terveydenhuolto valittiin tutkimuksen kontekstiksi, koska ikärakenteen vääristymisestä ja osittaisesta työvoimapulasta kärsitään jo tällä alalla eikä ikäjohtamistutkimusta ei ole tehty suun terveydenhuollossa. Hammaslääkäreiltä kysyttiin mielipiteitä ikäjohtamisesta, sen toteutumisesta heidän organisaatioissaan ja sen toteutumisen estävistä tekijöistä. Lisäksi heiltä kysyttiin, mitä hyvää ikäjohtaminen voisi tuoda heidän organisaatioonsa, työyhteisöönsä ja heille itselleen.
Ikäjohtaminen terminä ei ollut hyvin tunnettu suun terveydenhuollossa. Haastatellut hammaslääkärit pitivät tärkeimpänä ikäjohtamisen keinona työn muotoilua. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu oli seuraavaksi tärkein seikka. Ikäjohtamisen toteutumista estävät heidän mukaansa lähinnä organisatoriset seikat, kuten taloudelliset syyt ja työvoimapula. Ikäjohtamisen toteutuminen parantaisi haastateltavien mielestä työntekijöiden työssä viihtymistä, työssä jaksamista ja sitä kautta myös asiakkaiden saamaa palvelua. Työtehtävien muotoilulla voidaan parantaa hammaslääkäreiden työssä jaksamista, joten ikäjohtamisen keinojen toteuttaminen toisi lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä parannusta hammaslääkärien työhyvinvointiin.