Kompleksinen vuorovaikutus hoitotyön asiakassuhteessa
Rantala, Merja (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Vuorovaikutuksella on keskeinen rooli hoitotyössä. Hoitajien työ sisältää asiakkaan hoitamista, ohjaamista, neuvomista, aktivoimista ja motivoimista. Nämä kaikki tapahtuvat hoitajan ja asiakkaan vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen tärkeyteen ja vuorovaikutustaitoihin ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota.
Tässä tutkimuksessa vuorovaikutus nähdään kompleksisena analyysinä. Tutkimuksen tarkoituksena on soveltaa kompleksisuusteoreettista viitekehystä vuorovaikutukseen hoitotyön asiakassuhteessa. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Tutkimuksen teoreettisessa osassa hahmotellaan kompleksisuusajattelun pohjalta viitekehys, jossa käsitellään muun muassa kompleksisuusteorian taustaa, kompleksisuutta hoitotyössä ja kompleksisen vuorovaikutuksen malleja. Vuorovaikutuksen teoria osuudessa käsitellään muun muassa vuorovaikutusta hoitotyössä, sen tavoitteita asiakassuhteessa sekä asiakaslähtöistä vuorovaikutusta.
Tutkimuksen empiirinen osa suoritetaan avoimena teemahaastatteluna. Haastateltavat ovat pitkäaikaisia tutkijan hoitotyön asiakkaita kuntoutusta antavassa yksityisessä hoitolaitoksessa. Tutkimuksessa selvitetään vuorovaikutuksen kompleksisuus ja sen ilmeneminen hoitotyön asiakassuhteessa ja vuorovaikutuksen merkitys sekä mietitään, miten vuorovaikutusta voisi kehittää hoitotyön asiakassuhteessa.
Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista huomattiin, että asiakkaiden kokemukset vuorovaikutuksesta hoitotyössä jakaantuvat vuorovaikutuksen merkitykseen, kompleksiseen vuorovaikutukseen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Vuorovaikutuksen merkitys koostuu asiakkaan hyvästä olosta ja hoitosuhteen muodostumisesta. Kompleksinen vuorovaikutus koostuu luottamuksesta ja informoinnista. Vuorovaikutuksen kehittäminen koostuu ajasta ja keskustelusta. Näiden kaikkien vuorovaikutuksen osa-alueiden positiivisesta toteutumisesta seuraa asiakkaan vahvistuminen ja voimaantuminen, tunne parantumisesta.
Hoitajan ja asiakkaan välinen vuorovaikutus on hoitosuhteen ydin. Hoitohenkilön tulisi arvioida vuoro-vaikutuksen yhteydessä omia asenteitaan, henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja käyttäytymistään. Hoitotyön vuorovaikutus on asiakkaalle merkityksellistä juuri siinä hetkessä. Hoitotyön vuorovaikutuksessa ei ole oleellista hoitajan aika vaan asenne. Kiireenkin keskellä hoitaja voi halutessaan luoda lämpimän ja kiireettömältä tuntuvan hoitotilanteen asiakkaalle. Aito kohtaaminen on hoitotyön vuorovaikutuksen perusta, se edellyttää välittämistä ja läsnäoloa.
Tässä tutkimuksessa vuorovaikutus nähdään kompleksisena analyysinä. Tutkimuksen tarkoituksena on soveltaa kompleksisuusteoreettista viitekehystä vuorovaikutukseen hoitotyön asiakassuhteessa. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Tutkimuksen teoreettisessa osassa hahmotellaan kompleksisuusajattelun pohjalta viitekehys, jossa käsitellään muun muassa kompleksisuusteorian taustaa, kompleksisuutta hoitotyössä ja kompleksisen vuorovaikutuksen malleja. Vuorovaikutuksen teoria osuudessa käsitellään muun muassa vuorovaikutusta hoitotyössä, sen tavoitteita asiakassuhteessa sekä asiakaslähtöistä vuorovaikutusta.
Tutkimuksen empiirinen osa suoritetaan avoimena teemahaastatteluna. Haastateltavat ovat pitkäaikaisia tutkijan hoitotyön asiakkaita kuntoutusta antavassa yksityisessä hoitolaitoksessa. Tutkimuksessa selvitetään vuorovaikutuksen kompleksisuus ja sen ilmeneminen hoitotyön asiakassuhteessa ja vuorovaikutuksen merkitys sekä mietitään, miten vuorovaikutusta voisi kehittää hoitotyön asiakassuhteessa.
Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista huomattiin, että asiakkaiden kokemukset vuorovaikutuksesta hoitotyössä jakaantuvat vuorovaikutuksen merkitykseen, kompleksiseen vuorovaikutukseen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Vuorovaikutuksen merkitys koostuu asiakkaan hyvästä olosta ja hoitosuhteen muodostumisesta. Kompleksinen vuorovaikutus koostuu luottamuksesta ja informoinnista. Vuorovaikutuksen kehittäminen koostuu ajasta ja keskustelusta. Näiden kaikkien vuorovaikutuksen osa-alueiden positiivisesta toteutumisesta seuraa asiakkaan vahvistuminen ja voimaantuminen, tunne parantumisesta.
Hoitajan ja asiakkaan välinen vuorovaikutus on hoitosuhteen ydin. Hoitohenkilön tulisi arvioida vuoro-vaikutuksen yhteydessä omia asenteitaan, henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja käyttäytymistään. Hoitotyön vuorovaikutus on asiakkaalle merkityksellistä juuri siinä hetkessä. Hoitotyön vuorovaikutuksessa ei ole oleellista hoitajan aika vaan asenne. Kiireenkin keskellä hoitaja voi halutessaan luoda lämpimän ja kiireettömältä tuntuvan hoitotilanteen asiakkaalle. Aito kohtaaminen on hoitotyön vuorovaikutuksen perusta, se edellyttää välittämistä ja läsnäoloa.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]