Studiemotivation för svenska hos finska gymnasieelever. En pilotundersökning i Mobil Läxhjälp-projektets inledande fas.
Rantala, Annukka (2010)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää kolmen eri lukion oppilasryhmän opiskelumotivaatiota ja asenteita ruotsin kieltä kohtaan, heidän kokemuksiaan ruotsin kielen opiskelusta sekä mahdollisia eroja ryhmien välillä. Tutkimuksessani on mukana yhteensä 37 lukiolaista Espoosta, Kolarista ja Turusta, jotka osallistuvat mobiilin kieltenoppimistyökalun kehittämishankkeeseen, Mobil läxhjälp i svenska som andraspråk-projektiin. Lisäksi työni tavoitteena on selvittää tutkimuksessa käytetyn lomakkeen toimivuutta myöhempää laajempaa projektiin kuuluvaa materiaaliotantaa varten.
Pro gradu -tutkielmani on tapaustutkimus, joka toteutetaan lomaketutkimuksena. Oppilaat täyttävät yhden lomakkeen ja lukioiden ruotsinkielenopettajat oman kyselylomakkeen, jossa he saavat mahdollisuuden kertoa ruotsin kielen opetuksesta, opinnoista ja niiden tavoitteista sekä näkemyksestään oppilaiden motivaatiosta ja asenteista. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä aineiston analysoinnissa. Tutkimuksen teoreettisena taustana käytetään teoriaa motivaation ja asenteiden rakenteesta ja eri tyypeistä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä motivaation ja asenteiden mittaamisesta ja tutkimisesta.
Tutkimusprosessini alussa oletuksena oli, että oppilailla on korkea opiskelumotivaatio ruotsin kieltä kohtaan, koska he ovat vapaaehtoisesti mukana projektissa. Lisäksi lähtöoletuksena oli, että Espoossa ja Turussa asuvien oppilaiden motivaatio olisi kaupunkien kaksikielisyyden vuoksi korkeampi kuin Kolarissa asuvien oppilaiden. Tutkimuksessa selvisi, että Espoon lukion oppilasryhmällä on selkeästi hyvin positiivinen asenne ruotsin kieleen ja korkein motivaatio ruotsin kielen opiskeluun. Turun ja Kolarin lukiolaiset eivät ole yhtä motivoituneita ruotsin kielen opiskelemiseen. Ryhmien sisäiset erot ovat paikoitellen kuitenkin suuret, kun taas Turun ja Kolarin ryhmien väliset erot eivät ole huomattavia. Tutkimus osoittaa, että Espoon ryhmän oppilaiden opiskelumotivaatio on sisäisesti virittinyt ja omakohtainen kiinnostus ruotsin kieleen on suuri. Vastaavasti Turun ja Kolarin lukioiden oppilaat eivät osoita aivan yhtä suurta omakohtaista mielenkiintoa ja sisäistä motivaatiota ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan. Tutkimusprosessi osoitti pilottilomakkeen toimivan pääosin hyvin, vaikkakin muutamaa kysymystä olisi syytä muotoilla täsmällisemmäksi.
Pro gradu -tutkielmani on tapaustutkimus, joka toteutetaan lomaketutkimuksena. Oppilaat täyttävät yhden lomakkeen ja lukioiden ruotsinkielenopettajat oman kyselylomakkeen, jossa he saavat mahdollisuuden kertoa ruotsin kielen opetuksesta, opinnoista ja niiden tavoitteista sekä näkemyksestään oppilaiden motivaatiosta ja asenteista. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä aineiston analysoinnissa. Tutkimuksen teoreettisena taustana käytetään teoriaa motivaation ja asenteiden rakenteesta ja eri tyypeistä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä motivaation ja asenteiden mittaamisesta ja tutkimisesta.
Tutkimusprosessini alussa oletuksena oli, että oppilailla on korkea opiskelumotivaatio ruotsin kieltä kohtaan, koska he ovat vapaaehtoisesti mukana projektissa. Lisäksi lähtöoletuksena oli, että Espoossa ja Turussa asuvien oppilaiden motivaatio olisi kaupunkien kaksikielisyyden vuoksi korkeampi kuin Kolarissa asuvien oppilaiden. Tutkimuksessa selvisi, että Espoon lukion oppilasryhmällä on selkeästi hyvin positiivinen asenne ruotsin kieleen ja korkein motivaatio ruotsin kielen opiskeluun. Turun ja Kolarin lukiolaiset eivät ole yhtä motivoituneita ruotsin kielen opiskelemiseen. Ryhmien sisäiset erot ovat paikoitellen kuitenkin suuret, kun taas Turun ja Kolarin ryhmien väliset erot eivät ole huomattavia. Tutkimus osoittaa, että Espoon ryhmän oppilaiden opiskelumotivaatio on sisäisesti virittinyt ja omakohtainen kiinnostus ruotsin kieleen on suuri. Vastaavasti Turun ja Kolarin lukioiden oppilaat eivät osoita aivan yhtä suurta omakohtaista mielenkiintoa ja sisäistä motivaatiota ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan. Tutkimusprosessi osoitti pilottilomakkeen toimivan pääosin hyvin, vaikkakin muutamaa kysymystä olisi syytä muotoilla täsmällisemmäksi.