Oppioikeuden määräytyminen ulkomaalaisryhmien osalta
Rantakoski, Maria Katariina (2010)
Rantakoski, Maria Katariina
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Oppivelvollisuus ja perusopetus ovat oleellinen osa suomalaista yhteiskuntajärjestelmää. Lisääntyneen maahanmuuton johdosta on syytä tarkastella, miten kyseisiä säännöksiä sovelletaan maahanmuuttajiin. Nykyinen lainsäädäntö ei määritä aukottomasti oppivelvollisuusikäisen maahanmuuttajan oikeutta saada perusopetusta ja toisaalta taas poliittisissa linjauksissa pyritään edistämään maahanmuuttajien tasavertaisuutta, jotta he voisivat toimia yhtäläisin mahdollisuuksin valtaväestön kanssa. Lainsäädännön ja poliittisten linjauksien ristiriitaisuus on antanut aihetta tutkimustyölle.
Tutkimuskysymys on oppioikeuden määräytyminen ja sen rajoitteet ulkomaalaisryhmien osalta? Olen rajannut tutkielman koskemaan ainoastaan maassa oleskelevia ulkomaalaistaustaisia nuoria. Lisäksi tarkastellessa kyseisten henkilöryhmien oppioikeutta keskitytään koulutuksen osalta perusopetuslain mukaiseen maksuttomaan perusopetukseen.
Haettaessa vastausta tutkimuskysymykseen on perehdytty sekä kotimaiseen lainsäädäntöön että kansainvälisiin sopimuksiin oppioikeuden osalta. Olen käyttänyt työssä tutkimusmetodina oikeusdogmatiikkaa, jonka avulla olen kartoittanut sekä analysoinut voimassa olevaa oikeutta. Lisäksi työssä on hyödynnetty tarpeen vaatiessa oikeuskäytäntöä sekä lain esitöitä.
Tarkasteltaessa oppioikeuden määräytymistä oppivelvollisuusikäisten nuorten osalta, on huomioon otettava heidän maassaolonsa edellytykset. Työssä tarkastellaan miten maahantulon syyt ja mahdollinen oleskelulupa statuksineen vaikuttavat henkilöiden perustavanlaatuisiin oikeuksiin heidän maassaoloaikanaan. Lisäksi tarkasteltaessa oppioikeutta on avattava mitä oppioikeus käsitteenä pitää sisällään. Pohdittaessa henkilöiden oikeutta koulutukseen on huomioita myös koulutuksen järjestäjän eli pääsääntöisesti kunnan oikeudet ja velvollisuudet koulutuksen toteuttajana. Olen tarkastellut myös oppioikeutta määrittämän lainsäädännön soveltamista käytännössä maahanmuuttajien osalta.
Lainsäädännön ja poliittisten linjauksien yhdenmukaistamiseksi on katsetta kohdistettava myös valtion taholle. Vastuuta opetuksen järjestämisestä tai siitä pakenemista ei yksin voida jättää kunnan harteille, vaan valtion tulisi huolehtia kunnan tosiasiallisesta mahdollisuudesta selviytyä sille lailla säädetyistä tehtävistä.
Tutkimuskysymys on oppioikeuden määräytyminen ja sen rajoitteet ulkomaalaisryhmien osalta? Olen rajannut tutkielman koskemaan ainoastaan maassa oleskelevia ulkomaalaistaustaisia nuoria. Lisäksi tarkastellessa kyseisten henkilöryhmien oppioikeutta keskitytään koulutuksen osalta perusopetuslain mukaiseen maksuttomaan perusopetukseen.
Haettaessa vastausta tutkimuskysymykseen on perehdytty sekä kotimaiseen lainsäädäntöön että kansainvälisiin sopimuksiin oppioikeuden osalta. Olen käyttänyt työssä tutkimusmetodina oikeusdogmatiikkaa, jonka avulla olen kartoittanut sekä analysoinut voimassa olevaa oikeutta. Lisäksi työssä on hyödynnetty tarpeen vaatiessa oikeuskäytäntöä sekä lain esitöitä.
Tarkasteltaessa oppioikeuden määräytymistä oppivelvollisuusikäisten nuorten osalta, on huomioon otettava heidän maassaolonsa edellytykset. Työssä tarkastellaan miten maahantulon syyt ja mahdollinen oleskelulupa statuksineen vaikuttavat henkilöiden perustavanlaatuisiin oikeuksiin heidän maassaoloaikanaan. Lisäksi tarkasteltaessa oppioikeutta on avattava mitä oppioikeus käsitteenä pitää sisällään. Pohdittaessa henkilöiden oikeutta koulutukseen on huomioita myös koulutuksen järjestäjän eli pääsääntöisesti kunnan oikeudet ja velvollisuudet koulutuksen toteuttajana. Olen tarkastellut myös oppioikeutta määrittämän lainsäädännön soveltamista käytännössä maahanmuuttajien osalta.
Lainsäädännön ja poliittisten linjauksien yhdenmukaistamiseksi on katsetta kohdistettava myös valtion taholle. Vastuuta opetuksen järjestämisestä tai siitä pakenemista ei yksin voida jättää kunnan harteille, vaan valtion tulisi huolehtia kunnan tosiasiallisesta mahdollisuudesta selviytyä sille lailla säädetyistä tehtävistä.