Vad betyder banal, dilemma eller jämka? - en studie om ordförståelse bland en grupp universitetsstuderande
Ranta, Niina (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni aihe miten yliopisto opiskelijat ymmärtävät sanoja pohjautuu tutkimukseen nimeltä Språkklyftan, joka tehtiin 1970-luvulla Ruotsissa ja jossa tutkittiin kansalaisten äidinkielen taitoa (ruotsi). Tutkimus käsitteli peräti 700 sanan oikein- ja väärinymmärrystä.
Tutkimukseni tavoitteena on tutkia miten kaksi yliopisto-opiskelijaryhmää ymmärtää yhdeksän sanaa (3 adjektiivia, 3 verbiä ja 3 substantiivia), joista kuusi on peräisin aiemmasta tutkimuksesta ja kolme Svenska Akademiens ordlista - sanakirjasta. Ensimmäinen vastaajaryhmä koostuu opiskelijoista, joiden äidinkieli on ruotsi ja toinen opiskelijoista, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Kaikki vastaajat opiskelevat ruotsin kieltä (äidinkielenä/toisena kotimaisena) Vaasan yliopistossa. Tutkimukseni aineiston keräsin kyselylomakkeiden avulla. Lomakkeen vastausvaihtoehdot tiedän/ en tiedä/ luulen tietäväni mitä sana tarkoittaa ovat peräisin Språkklyftan - tutkimuksesta. Lomakkeilla vastaajat antavat sanamerkitysten lisäksi myös synonyymeja ja selittävät lyhyesti mitä sana tarkoittaa.
Tutkimuksestani käy ilmi, että suomenkielisille oli vaikeinta ymmärtää verbejä (jämka, konfiskera ja nivellera), kun taas adjektiivit (banal, konstruktiv ja strategisk) tuottivat vaikeuksia ruotsinkielisille. Substantiivit (dilemma, procedur ja vision) ymmärrettiin hyvin. Yleisesti sana vision, jonka Språkklyftan luokitteli helpoksi sanaksi, ymmärrettiin parhaiten. Sanat banal ja jämka ymmärrettiin heikommin. Sana banal on peräisin Svenska Akademiens ordlista - sanakirjasta ja Språkklyftan luokitteli myös verbin jämka helpoksi sanaksi. Tutkimuksessani 42 % vastanneista sanoo tietävänsä varmasti mitä kaikki yhdeksän sanaa tarkoittavat, kun taas tulokset osoittavat että 34 % vastanneista on tiennyt varmasti mitä nämä sanat tarkoittavat. Olen vertaillut opiskelijoita, jotka lukevat ruotsia äidinkielenä sekä aiemman tutkimuksen (Språkklyftan) tuloksia ja niissä ei ole huomattavia eroja. Kyseisessä tutkimuksessa 55 % vastauksista oli oikein, kun taas minun tutkimuksessani 60 % vastauksista oli oikein, toisin sanoen molemmissa tutkimuksissa yli puolet vastanneista ymmärtää sanojen merkityksen.
Tutkimukseni tavoitteena on tutkia miten kaksi yliopisto-opiskelijaryhmää ymmärtää yhdeksän sanaa (3 adjektiivia, 3 verbiä ja 3 substantiivia), joista kuusi on peräisin aiemmasta tutkimuksesta ja kolme Svenska Akademiens ordlista - sanakirjasta. Ensimmäinen vastaajaryhmä koostuu opiskelijoista, joiden äidinkieli on ruotsi ja toinen opiskelijoista, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Kaikki vastaajat opiskelevat ruotsin kieltä (äidinkielenä/toisena kotimaisena) Vaasan yliopistossa. Tutkimukseni aineiston keräsin kyselylomakkeiden avulla. Lomakkeen vastausvaihtoehdot tiedän/ en tiedä/ luulen tietäväni mitä sana tarkoittaa ovat peräisin Språkklyftan - tutkimuksesta. Lomakkeilla vastaajat antavat sanamerkitysten lisäksi myös synonyymeja ja selittävät lyhyesti mitä sana tarkoittaa.
Tutkimuksestani käy ilmi, että suomenkielisille oli vaikeinta ymmärtää verbejä (jämka, konfiskera ja nivellera), kun taas adjektiivit (banal, konstruktiv ja strategisk) tuottivat vaikeuksia ruotsinkielisille. Substantiivit (dilemma, procedur ja vision) ymmärrettiin hyvin. Yleisesti sana vision, jonka Språkklyftan luokitteli helpoksi sanaksi, ymmärrettiin parhaiten. Sanat banal ja jämka ymmärrettiin heikommin. Sana banal on peräisin Svenska Akademiens ordlista - sanakirjasta ja Språkklyftan luokitteli myös verbin jämka helpoksi sanaksi. Tutkimuksessani 42 % vastanneista sanoo tietävänsä varmasti mitä kaikki yhdeksän sanaa tarkoittavat, kun taas tulokset osoittavat että 34 % vastanneista on tiennyt varmasti mitä nämä sanat tarkoittavat. Olen vertaillut opiskelijoita, jotka lukevat ruotsia äidinkielenä sekä aiemman tutkimuksen (Språkklyftan) tuloksia ja niissä ei ole huomattavia eroja. Kyseisessä tutkimuksessa 55 % vastauksista oli oikein, kun taas minun tutkimuksessani 60 % vastauksista oli oikein, toisin sanoen molemmissa tutkimuksissa yli puolet vastanneista ymmärtää sanojen merkityksen.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]