Lärares användning av svenska i högstadium och i gymnasium - en fallstudie
Heikkinen, Suvi (2010)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on tutkia neljän ruotsinopettajan opetuskieltä ja sen käyttöä ruotsin tunneilla yläkoulussa ja lukiossa. Tavoitteenani on saada selville, kuinka paljon sekä missä tilanteissa opettajat puhuvat ruotsia opetuksensa aikana, sekä millaisia materiaaleja ja työtapoja he käyttävät opetuksessaan. Tämän lisäksi havainnoin, milloin oppilaat puhuvat ruotsia luokassa.
Tutkimusaineistoni koostuu neljän opettajan haastatteluista, jotka tallennan nauhurille ja litteroin. Sen lisäksi minulla on omat muistiinpanoni havainnointitilanteista, sekä kyselylomakkeet oppilaille. Yläkoulun opettajia havainnoin kymmenen oppitunnin ajan molempia, ja lukionopettajia kuuden oppitunnin ajan molempia. Tutkimukseni on tapaustutkimus, sillä siinä on mukana vain neljä opettajaa sekä neljä oppilasryhmää. Käytän laadullista tutkimusmenetelmää kuvaillessani, millä tavoin opettajat käyttävät puhuttua ruotsia, ja milloin oppilaat puhuvat ruotsia. Tutkimukseni on osittain myös määrällinen, sillä otan aikaa, kuinka paljon opettajat puhuvat ruotsia oppituntien aikana. Tutkimustani havainnollistan esimerkkien, taulukoiden sekä diagrammien avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että yläkoulunopettajat puhuvat enemmän suomea kuin ruotsia oppitunneilla. Se, missä tilanteissa opettajat puhuvat ruotsia, on yksilöllistä. Lukiossa opettajat puhuvat enemmän ruotsia kuin suomea opetuksensa aikana. Kun kyse on kieliopista, puhuvat lukionopettajat suomea. Kaikki neljä opettajaa käyttävät eniten oppikirjoja materiaalina, mutta työtavat ovat erilaiset yläkoulun ja lukion välillä. Yläkoulussa oppilaat toistavat ja imitoivat, kun taas lukiossa oppilaat keskustelevat myös vapaammin. Kyselylomakkeet oppilaille paljastavat, että sekä yläkoululaiset että lukiolaiset eivät haluaisi, että heidän opettajansa puhuisivat enemmän ruotsia tunnilla.
Tutkimusaineistoni koostuu neljän opettajan haastatteluista, jotka tallennan nauhurille ja litteroin. Sen lisäksi minulla on omat muistiinpanoni havainnointitilanteista, sekä kyselylomakkeet oppilaille. Yläkoulun opettajia havainnoin kymmenen oppitunnin ajan molempia, ja lukionopettajia kuuden oppitunnin ajan molempia. Tutkimukseni on tapaustutkimus, sillä siinä on mukana vain neljä opettajaa sekä neljä oppilasryhmää. Käytän laadullista tutkimusmenetelmää kuvaillessani, millä tavoin opettajat käyttävät puhuttua ruotsia, ja milloin oppilaat puhuvat ruotsia. Tutkimukseni on osittain myös määrällinen, sillä otan aikaa, kuinka paljon opettajat puhuvat ruotsia oppituntien aikana. Tutkimustani havainnollistan esimerkkien, taulukoiden sekä diagrammien avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että yläkoulunopettajat puhuvat enemmän suomea kuin ruotsia oppitunneilla. Se, missä tilanteissa opettajat puhuvat ruotsia, on yksilöllistä. Lukiossa opettajat puhuvat enemmän ruotsia kuin suomea opetuksensa aikana. Kun kyse on kieliopista, puhuvat lukionopettajat suomea. Kaikki neljä opettajaa käyttävät eniten oppikirjoja materiaalina, mutta työtavat ovat erilaiset yläkoulun ja lukion välillä. Yläkoulussa oppilaat toistavat ja imitoivat, kun taas lukiossa oppilaat keskustelevat myös vapaammin. Kyselylomakkeet oppilaille paljastavat, että sekä yläkoululaiset että lukiolaiset eivät haluaisi, että heidän opettajansa puhuisivat enemmän ruotsia tunnilla.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]