Korealaisten opiskelijoiden orientoituminen yrittäjyyteen
Randell, Elina (2007)
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on kartoitettu korealaisten opiskelijoiden orientoitumista yrittäjyyteen. Tutkimus on luonteeltaan kvantita-tiivinen survey-tutkimus. Aineisto on kerätty korealaisopiskeli-joilta strukturoidulla kyselylomakkeella, joka pohjautuu Vesalaisen & Pihkalan (1997) Vaasan yliopistossa kehittämään kyselyyn. Vertailu-kohteena työssä on käytetty suomalaisia ja virolaisia opiskelijoita, joilta vastaavanlainen aineisto on kerätty jo aikaisemman tutkimuksen (Melin 2001) yhteydessä.
Yrittäjäksi ryhtymistä on tutkimuksessa tarkasteltu interaktiivi-sena, yksilöllisenä pro-sessina, johon liittyvät monet tekijät. Työssä on pyritty selvittämään, mikä on yksilön yrittäjäominai-suuksien ja -asenteiden sekä sukupuolen, opintosuunnan ja perhetaustan merkitys yrittäjäksi ryhtymiselle. Lisäksi tarkas-telun kohteena on ollut opiskelijoiden yrittäjämotivaatio. Yrittäjyyttä on työssä käsitelty myös yhteiskunnallisena ilmiönä. Eri maiden vertailulla on haluttu tuoda esiin ympäristön vaikutus yrittäjäorientaatioon.
Vajaalla viidenneksellä korealaisista opiskelijoista oli jonkin asteisia yrittäjyysintentioita. Tutkituista tekijöistä luovuus ja liiketaloustieteiden opinnot yhdistyivät intentioihin. Yrittäjyyteen korealaisopiskelijoita näyttäisi motivoivan mahdollisuus itsensä kehittämiseen sekä luovuuden ja innovatiivisuuden toteuttami-seen sekä hyvät ansiot.
Kolmen maan vertailun perusteella virolaisilla ja korealaisilla opiskelijoilla on enemmän yrittäjyysintentioita kuin suomalaisilla opiskelijoilla. Korealaisilla opiskelijoilla vaikuttaisi olevan vahvin motivaatio yrittäjän työhön. Korkeimman välinarvon yrittäjyys sai Virossa, mikä osaltaan selittänee virolaisopiskelijoiden intentioita. Virolaisopiskelijolla oli myös vahva suoritustarve. Kaikkien maiden opiskelijoita kannusti korkea palkka sekä halu kehittyä ja uudistua. Kaikkien maiden opiskelijat kokivat riskin-sietokykynsä heikoksi.
Virossa ja Koreassa naisopiskelijoilla oli yrittäjyysintentioita yhtä paljon kuin miehillä, mikä selittynee yhteiskunnallisella muutok-sella ja naisten halulla päästä työelämään. Suomessa naisopiskeli-joilla oli miehiä vähemmän intentioita, mihin syynä saattaa olla naisten haluttomuus sitoutua yrittäjyyteen vapaa-ajan kustannuksella. Sisäisen yrittäjyyden merkitys tulevaisuu-dessa korostunee entisestään työn tekemisen muotojen muuttuessa ja kilpailuvaatimusten noustessa. Kaikissa maissa opiskelijat suhtautuivat sisäiseen yrittäjyyteen myönteisesti. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että opiskelijat ovat kiinnostuneita ja motivoituneita työskentelemään yrittäjämäisis-sä työsuhteissa
Yrittäjäksi ryhtymistä on tutkimuksessa tarkasteltu interaktiivi-sena, yksilöllisenä pro-sessina, johon liittyvät monet tekijät. Työssä on pyritty selvittämään, mikä on yksilön yrittäjäominai-suuksien ja -asenteiden sekä sukupuolen, opintosuunnan ja perhetaustan merkitys yrittäjäksi ryhtymiselle. Lisäksi tarkas-telun kohteena on ollut opiskelijoiden yrittäjämotivaatio. Yrittäjyyttä on työssä käsitelty myös yhteiskunnallisena ilmiönä. Eri maiden vertailulla on haluttu tuoda esiin ympäristön vaikutus yrittäjäorientaatioon.
Vajaalla viidenneksellä korealaisista opiskelijoista oli jonkin asteisia yrittäjyysintentioita. Tutkituista tekijöistä luovuus ja liiketaloustieteiden opinnot yhdistyivät intentioihin. Yrittäjyyteen korealaisopiskelijoita näyttäisi motivoivan mahdollisuus itsensä kehittämiseen sekä luovuuden ja innovatiivisuuden toteuttami-seen sekä hyvät ansiot.
Kolmen maan vertailun perusteella virolaisilla ja korealaisilla opiskelijoilla on enemmän yrittäjyysintentioita kuin suomalaisilla opiskelijoilla. Korealaisilla opiskelijoilla vaikuttaisi olevan vahvin motivaatio yrittäjän työhön. Korkeimman välinarvon yrittäjyys sai Virossa, mikä osaltaan selittänee virolaisopiskelijoiden intentioita. Virolaisopiskelijolla oli myös vahva suoritustarve. Kaikkien maiden opiskelijoita kannusti korkea palkka sekä halu kehittyä ja uudistua. Kaikkien maiden opiskelijat kokivat riskin-sietokykynsä heikoksi.
Virossa ja Koreassa naisopiskelijoilla oli yrittäjyysintentioita yhtä paljon kuin miehillä, mikä selittynee yhteiskunnallisella muutok-sella ja naisten halulla päästä työelämään. Suomessa naisopiskeli-joilla oli miehiä vähemmän intentioita, mihin syynä saattaa olla naisten haluttomuus sitoutua yrittäjyyteen vapaa-ajan kustannuksella. Sisäisen yrittäjyyden merkitys tulevaisuu-dessa korostunee entisestään työn tekemisen muotojen muuttuessa ja kilpailuvaatimusten noustessa. Kaikissa maissa opiskelijat suhtautuivat sisäiseen yrittäjyyteen myönteisesti. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että opiskelijat ovat kiinnostuneita ja motivoituneita työskentelemään yrittäjämäisis-sä työsuhteissa