Salaisuus kunnassa: Onko luottamushenkilöllä vaitiolovelvollisuus suljetussa kokouksessa käydyistä keskusteluista?
Rahkonen, Marika (2009)
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
PL (11.6.1999/731) 121 §:n mukaan kunnan hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan asukkaiden itsehallintoa toteuttaa kunnan asukkaiden suorilla vaaleilla valitsema valtuusto. Kun-nallishallinto perustuu näin ollen edustukselliseen demokratiaan. Koska kunnallisessa itsehallinnossa lähtökohtana ovat kunnan asukkaat, kunnallishallinnon on oltava avointa, jotta kunnan asukkaat saavat tietää, mitä kunnallishallinnossa on vireillä, mitä siellä on päätetty ja mitkä ovat päätösten seuraukset. Avoimuuden on myös taattava kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.
Kunnan toimielinten kokoukset ovat kuntalain (17.3.1995/365) 57 §:n nojalla pääosin suljettuja. Ainoas-taan valtuuston kokous on julkinen, mutta sekin on mahdollista pitää suljettuna. Tutkimuksessani pohdin, onko luottamushenkilöillä vaitiolovelvollisuus suljetussa kokouksessa käydyistä keskusteluista vai voi-vatko he sananvapauden nojalla kertoa niistä vapaasti. Tutkimuksessa keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat siten: Miten määräytyy luottamushenkilön sananvapaus? Miksi kunnassa pidetään suljettuja kokouksia ja millä edellytyksillä toimielimen kokous on mahdollista pitää suljettuna? Ovatko suljetun kokouksen asia-kirjat julkisia?
Tutkimuksen tutkimusmenetelmä on oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmatiikka eli lainoppi selvittää, mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö kulloinkin käsiteltävässä oikeusongelmassa ja miten tällaisessa tilan-teessa tulisi toimia voimassa olevan oikeuden mukaan. Tutkimuksessa käytettäviä lähteitä ovat kunnallis-oikeuteen ja julkisuuslainsäädäntöön liittyvät lait sekä perustuslaki, lainvalmisteluaineisto, oikeuskäytän-tö ja oikeuskirjallisuus.
Kuntalain 23 §:ssä on säädetty luottamushenkilöiden vaitiolovelvollisuudesta. Siinä ei ole säädetty vai-tiolovelvollisuutta suljetuissa kokouksissa käydyistä keskusteluista. Oikeudellista estettä ei siten ole sille, että toimielimen jäsen kertoo sivulliselle asian käsittelystä ja siinä esillä olleista julkisista asioista. Salassa pidettävistä asioista on aina vaitiolovelvollisuus. Suljetun kokouksen keskusteluista kertomista pidetään kuitenkin hyvän hallintomenettelyn ja –tavan vastaisena, sillä muuten kunnanhallituksessa ei synny sel-laista luottamuksen ilmapiiriä, jota hallitustyöskentelyltä edellytetään.
Tulkinta keskusteluiden luottamuksellisuudesta rajoittaa luottamushenkilön sananvapautta. Sananvapaus on perusoikeus ja sen käyttämistä voidaan rajoittaa vain lailla. Keskustelut eivät voi olla salaisia, sillä tällöin myöskään kunnallishallinnon julkisuus ei toteudu. PL 14.3 §:n mukaan julkisen vallan on edistet-tävä yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koske-vaan päätöksentekoon. Kunnan asukkaiden ei kuitenkaan ole mahdollista osallistua, jos heillä ei ole tar-peeksi tietoa kunnassa käsiteltävistä asioista. Myös oikeus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on jokaiselle kuuluva perusoikeus, jota voidaan rajoittaa vain lailla.
Kunnan toimielinten kokoukset ovat kuntalain (17.3.1995/365) 57 §:n nojalla pääosin suljettuja. Ainoas-taan valtuuston kokous on julkinen, mutta sekin on mahdollista pitää suljettuna. Tutkimuksessani pohdin, onko luottamushenkilöillä vaitiolovelvollisuus suljetussa kokouksessa käydyistä keskusteluista vai voi-vatko he sananvapauden nojalla kertoa niistä vapaasti. Tutkimuksessa keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat siten: Miten määräytyy luottamushenkilön sananvapaus? Miksi kunnassa pidetään suljettuja kokouksia ja millä edellytyksillä toimielimen kokous on mahdollista pitää suljettuna? Ovatko suljetun kokouksen asia-kirjat julkisia?
Tutkimuksen tutkimusmenetelmä on oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmatiikka eli lainoppi selvittää, mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö kulloinkin käsiteltävässä oikeusongelmassa ja miten tällaisessa tilan-teessa tulisi toimia voimassa olevan oikeuden mukaan. Tutkimuksessa käytettäviä lähteitä ovat kunnallis-oikeuteen ja julkisuuslainsäädäntöön liittyvät lait sekä perustuslaki, lainvalmisteluaineisto, oikeuskäytän-tö ja oikeuskirjallisuus.
Kuntalain 23 §:ssä on säädetty luottamushenkilöiden vaitiolovelvollisuudesta. Siinä ei ole säädetty vai-tiolovelvollisuutta suljetuissa kokouksissa käydyistä keskusteluista. Oikeudellista estettä ei siten ole sille, että toimielimen jäsen kertoo sivulliselle asian käsittelystä ja siinä esillä olleista julkisista asioista. Salassa pidettävistä asioista on aina vaitiolovelvollisuus. Suljetun kokouksen keskusteluista kertomista pidetään kuitenkin hyvän hallintomenettelyn ja –tavan vastaisena, sillä muuten kunnanhallituksessa ei synny sel-laista luottamuksen ilmapiiriä, jota hallitustyöskentelyltä edellytetään.
Tulkinta keskusteluiden luottamuksellisuudesta rajoittaa luottamushenkilön sananvapautta. Sananvapaus on perusoikeus ja sen käyttämistä voidaan rajoittaa vain lailla. Keskustelut eivät voi olla salaisia, sillä tällöin myöskään kunnallishallinnon julkisuus ei toteudu. PL 14.3 §:n mukaan julkisen vallan on edistet-tävä yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koske-vaan päätöksentekoon. Kunnan asukkaiden ei kuitenkaan ole mahdollista osallistua, jos heillä ei ole tar-peeksi tietoa kunnassa käsiteltävistä asioista. Myös oikeus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on jokaiselle kuuluva perusoikeus, jota voidaan rajoittaa vain lailla.