Tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta
Pöytäsaari, Anne (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K-toiminnan) julkista rahoitusta Suomessa erityisesti pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten näkökulmasta. Koska markkinat eivät onnistu tuottamaan yhteiskunnallisesti optimaalista määrää uusia innovaatioita, julkisen sektorin rahoituksella on mahdollista lisätä niiden määrää. T&K-toiminnan yhteiskunnallinen hyöty voi olla suurempi kuin yksittäisen yrityksen siitä saama hyöty (voitto). Julkisen sektorin pk-yrityksille tarjoamaa yritysrahoitusta perustellaan epätäydellisillä pääomamarkkinoilla, mikä johtuu epätäydellisestä informaatiosta ja sen epäsymmetrisestä jakautumisesta. T&K-toiminnan positiivisia ulkoisvaikutuksia, kun siitä aiheutuu tieto- ja osaamisvuotoja erityisesti saman toimialan yrityksiin, käytetään perusteluna julkiselle yritysrahoitukselle laajemminkin.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kasvuteoriaa käsitteleville malleille. Teknologinen kehitys on talouskasvun tärkein selittäjä pitkällä aikavälillä. Uusi kasvuteoria, joka sai alkunsa 1980-luvulla, korostaa poliittisten muutosten pitkän aikavälin kasvuvaikutuksia. Uudessa kasvuteoriassa endogenisoidaan kokonaistuottavuus-muuttuja, joka on keskeinen, mutta eksogeeninen muuttuja neoklassisessa kasvuteoriassa. Solowin (1956) neoklassisessa kasvumallissa poliittisilla toimenpiteillä ei pystytä vaikuttamaan talouden pitkän aikavälin kasvuasteeseen. Romerin (1990) endogeenisen teknologisen kehityksen mallissa tutkimustoimintaan kannustavalla tuella voidaan lisätä pitkän aikavälin kasvuastetta.
Tutkielmassa on analysoitu neljää empiiristä tutkimusta, joissa on käsitelty suoran julkisen T&K-rahoituksen vaikutuksia Suomessa. Tutkimukset tukevat julkisen T&K-rahoituksen teoreettisia perusteluja. T&K-intensiivisillä pk-yrityksillä on vaikeuksia rahoittaa riskipitoisia hankkeitaan, mutta elinkeinopolitiikalla rahoitusvaikeuksia voidaan lieventää. Tukien vaikutukset ilmenevät usein epäsuorasti ulkoisvaikutusten kautta. Erityisesti pk-yrityksille oman toimialan T&K-intensiivisyydellä on tärkeä merkitys.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kasvuteoriaa käsitteleville malleille. Teknologinen kehitys on talouskasvun tärkein selittäjä pitkällä aikavälillä. Uusi kasvuteoria, joka sai alkunsa 1980-luvulla, korostaa poliittisten muutosten pitkän aikavälin kasvuvaikutuksia. Uudessa kasvuteoriassa endogenisoidaan kokonaistuottavuus-muuttuja, joka on keskeinen, mutta eksogeeninen muuttuja neoklassisessa kasvuteoriassa. Solowin (1956) neoklassisessa kasvumallissa poliittisilla toimenpiteillä ei pystytä vaikuttamaan talouden pitkän aikavälin kasvuasteeseen. Romerin (1990) endogeenisen teknologisen kehityksen mallissa tutkimustoimintaan kannustavalla tuella voidaan lisätä pitkän aikavälin kasvuastetta.
Tutkielmassa on analysoitu neljää empiiristä tutkimusta, joissa on käsitelty suoran julkisen T&K-rahoituksen vaikutuksia Suomessa. Tutkimukset tukevat julkisen T&K-rahoituksen teoreettisia perusteluja. T&K-intensiivisillä pk-yrityksillä on vaikeuksia rahoittaa riskipitoisia hankkeitaan, mutta elinkeinopolitiikalla rahoitusvaikeuksia voidaan lieventää. Tukien vaikutukset ilmenevät usein epäsuorasti ulkoisvaikutusten kautta. Erityisesti pk-yrityksille oman toimialan T&K-intensiivisyydellä on tärkeä merkitys.