Kan du medicinera? Textbindning i svenska bipacksedlar ur begriplighetens synvinkel.
Pälvimäki, Elina (2007)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida tekstin sidosteisuutta 20:ssä ruotsinkielisessä pakkausselosteessa, jotka on julkaistu hakuteoksessa Patient–FASS 2004–2005 Källan till kunskap om läkemedel. Tekstin sidosteisuutta tarkastelen sekä referenssien, että konjunktioiden näkökulmasta ottaen tutkimustulosten perusteella kantaa tekstin ymmärrettävyyteen. Vertailen lisäksi kahta eri pakkausselosteissa esiintyvää tekstikatkelmaa, jotka ovat nimeltään Vaikutustapa ja Varoitukset.
Olen käyttänyt tutkimuksessani sekä kvantitatiivista, kvalitatiivista että vertailevaa tutkimusmetodia. Tutkimukseni osoittaa, että lääkkeiden pakkausselosteissa, jotka sisältävät jopa ammattikielisiä piirteitä, on käytetty sekä tekstin ymmärrettävyyttä vaikeuttavia, että helpottavia sidostyyppejä. Yleisin tekstissä käytetty referenssi on vahvoihin sidoksiin kuuluva identtisyys, mikä helpottaa tekstin ymmärrettävyyttä erityisesti ammattikielisissä teksteissä. Toiseksi yleisin pakkausselosteissa esiintyvä referenssi on inferenssi, jonka yleisyys on yllättävää, koska pakkausselosteiden tyyli ei ole kertova vaan informatiivinen ja kuvaileva. Lisäksi inferenssin käyttö vaikeuttaa tekstin ymmärrettävyyttä, koska se kuuluu heikkoihin referensseihin. Yleisimmin pakkausselosteissa käytetty konjunktio on rinnastuskonjunktio, jonka käyttö on kuvailevissa ja informatiivisissa teksteissä yleistä. Tutkimustulosteni perusteella voin vetää johtopäätöksen, jonka mukaan tutkimani pakkausselosteet ovat tekstin sidosteisuuden kannalta hyvin muotoiltuja ja ymmärrettäviä, vaikka selosteet sisältävätkin myös tekstin lukemista ja ymmärtämistä vaikeuttavia piirteitä
Olen käyttänyt tutkimuksessani sekä kvantitatiivista, kvalitatiivista että vertailevaa tutkimusmetodia. Tutkimukseni osoittaa, että lääkkeiden pakkausselosteissa, jotka sisältävät jopa ammattikielisiä piirteitä, on käytetty sekä tekstin ymmärrettävyyttä vaikeuttavia, että helpottavia sidostyyppejä. Yleisin tekstissä käytetty referenssi on vahvoihin sidoksiin kuuluva identtisyys, mikä helpottaa tekstin ymmärrettävyyttä erityisesti ammattikielisissä teksteissä. Toiseksi yleisin pakkausselosteissa esiintyvä referenssi on inferenssi, jonka yleisyys on yllättävää, koska pakkausselosteiden tyyli ei ole kertova vaan informatiivinen ja kuvaileva. Lisäksi inferenssin käyttö vaikeuttaa tekstin ymmärrettävyyttä, koska se kuuluu heikkoihin referensseihin. Yleisimmin pakkausselosteissa käytetty konjunktio on rinnastuskonjunktio, jonka käyttö on kuvailevissa ja informatiivisissa teksteissä yleistä. Tutkimustulosteni perusteella voin vetää johtopäätöksen, jonka mukaan tutkimani pakkausselosteet ovat tekstin sidosteisuuden kannalta hyvin muotoiltuja ja ymmärrettäviä, vaikka selosteet sisältävätkin myös tekstin lukemista ja ymmärtämistä vaikeuttavia piirteitä