Yrityskohtaisten tekijöiden vaikutus riskianalyysin käyttöön strategisten investointien yhteydessä Suomessa
Päivärinta, Riku Pekka Antero (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkittiin, missä laajuudessa Suomalaisissa pörssiyrityksissä hyödynnetään todennäköisyyksiin perustuvaa riskianalyysiä strategisten investointien yhteydessä. Li-säksi tutkittiin, millä yrityskohtaisilla tekijöillä on vaikutusta riskianalyysin käytön laa-juuteen Suomalaisissa pörssiyrityksissä. Tutkielmassa tutkitut riskianalyysin käyttöön vaikuttavat yrityskohtaiset tekijät olivat yrityksen strategia, informaationjärjestelmä, valvonta- ja palkitsemisjärjestelmä, toimintaympäristön epävarmuus, liikevaihdon vola-tiliteetti, suoritustason volatiliteetti, beeta-luku, velkaisuus, koko ja aikaisempien vuosien tuotot.
Tutkielman teoriaosassa käsiteltiin aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia, riskiä, riskinhallintaa, riskianalyysiä ja sen eri muotoja sekä lähemmin tutkimukseen valittuja yrityskohtaisia tekijöitä. Tutkielmaan valittujen yrityskohtaisten tekijöiden yhteydessä määritettiin tutkielman hypoteesit. Tutkielman empiriaosassa esiteltiin tutkielmassa käytetty aineisto, kerrattiin tutkielmassa aiemmin asetetut hypoteesit sekä esiteltiin tut-kimuksessa käytetyt tilastolliset menetelmät. Tutkielman empiriaosassa muodostettiin kymmenen muuttujan käsittävä usean selittäjän regressiomalli. Tutkielman aineisto pe-rustui yrityksiin lähetettyyn E-lomake kyselyyn ja siihen vastanneiden yrityksien vuosien 2002–2006 tilinpäätöstietoihin, aineisto koostui yhteensä 35 yrityksen tiedoista.
Tutkimustuloksista ilmeni, että riskianalyysin käyttö on yleistynyt Suomessa huomatta-vasti vuodesta 1975. Tutkimuksessa havaittiin riskianalyysin käytön kehityksessä posi-tiivinen suuntaus Suomessa, kuten aiemmin muualla maailmassa ja varsinkin Englannissa on todettu. Tutkimukseen valittujen yrityskohtaisten tekijöiden ei todettu tilastollisesti vaikuttavan riskianalyysin käyttöön tutkituissa yrityksissä. Tutkielman tulosten perusteella ei siten saatu tukea aikaisemmin muualla maailmassa saaduille tuloksille, joissa riskianalyysin käyttöön vaikuttavia tekijöitä pystyttiin tilastollisesti todentamaan.
Tutkielman teoriaosassa käsiteltiin aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia, riskiä, riskinhallintaa, riskianalyysiä ja sen eri muotoja sekä lähemmin tutkimukseen valittuja yrityskohtaisia tekijöitä. Tutkielmaan valittujen yrityskohtaisten tekijöiden yhteydessä määritettiin tutkielman hypoteesit. Tutkielman empiriaosassa esiteltiin tutkielmassa käytetty aineisto, kerrattiin tutkielmassa aiemmin asetetut hypoteesit sekä esiteltiin tut-kimuksessa käytetyt tilastolliset menetelmät. Tutkielman empiriaosassa muodostettiin kymmenen muuttujan käsittävä usean selittäjän regressiomalli. Tutkielman aineisto pe-rustui yrityksiin lähetettyyn E-lomake kyselyyn ja siihen vastanneiden yrityksien vuosien 2002–2006 tilinpäätöstietoihin, aineisto koostui yhteensä 35 yrityksen tiedoista.
Tutkimustuloksista ilmeni, että riskianalyysin käyttö on yleistynyt Suomessa huomatta-vasti vuodesta 1975. Tutkimuksessa havaittiin riskianalyysin käytön kehityksessä posi-tiivinen suuntaus Suomessa, kuten aiemmin muualla maailmassa ja varsinkin Englannissa on todettu. Tutkimukseen valittujen yrityskohtaisten tekijöiden ei todettu tilastollisesti vaikuttavan riskianalyysin käyttöön tutkituissa yrityksissä. Tutkielman tulosten perusteella ei siten saatu tukea aikaisemmin muualla maailmassa saaduille tuloksille, joissa riskianalyysin käyttöön vaikuttavia tekijöitä pystyttiin tilastollisesti todentamaan.