Itsemäärääminen vanhuudessa: Esimerkkinä tehostetun palveluasumisen asiakkaat
Puumala, Maria (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomalaisen yhteiskunnan ikääntymisen myötä ikääntyneiden asiakkaiden määrä sosiaali- ja terveyspalveluissa lisääntyy. Suurin osa ikäihmisistä saa asua palvelujen turvin omassa kodissaan, mutta osa joutuu turvautumaan asumis- ja laitospalveluihin. Erityisesti tehostettu palveluasuminen koti- ja laitoshoidon välimuotona lisää jatkuvasti asiakasmääriään. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä tehostetussa palveluasumisessa olevan ikääntyneen asiakkaan itsemäärääminen tarkoittaa ja mitkä tekijät sen toteutumiseen vaikuttavat. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää henkilökunnan käsityksiä ja mielipiteitä asiakkaan itsemääräämisen sisällöstä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä, kolmessa tehostetun palveluasumisen yksikössä eräässä eteläpohjalaisessa palvelukeskuksessa.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa korostetaan yhä enenevässä määrin asiakasnäkökulmaa. Asiakaslähtöiset palvelut ovat useiden sosiaali- ja terveyspoliittisten asiakirjojen tavoitteena. Asiakaslähtöisyydellä halutaan parantaa palveluja käyttävän asiakkaan asemaa, tarjoten hänelle palveluja hänen yksilöllisistä tarpeista lähtien ja hänen voimavaransa huomioiden. Asiakaslähtöisyyteen sisältyvä keskeinen ulottuvuus on itsemäärääminen. Itsemääräämisen kunnioittaminen ja mahdollistaminen ovat asiakaslähtöisen toimintatavan perusta. Itsemäärääminen tarkoittaa asiakkaan vapautta toimia ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Itsemääräämiseen vaikuttavat paitsi asiakkaan sisäiset ominaisuudet, myös ulkoiset tekijät, joita tässä tutkimuksessa ovat yhteiskunta, henkilökunta ja toimintamalli sekä ympäristö.
Tutkimusstrategiana on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmetodina teemahaastattelu. Tutkimuksessa haastateltiin 14 tehostetun palveluasumisen yksiköissä työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin alkukesällä 2008. Saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysilla.
Tehostetussa palveluasumisessa olevan asiakkaan itsemäärääminen on vaikuttamista omaa itseään koskeviin arkipäiväisiin asioihin. Se on valintojen ja päätösten tekemistä sekä osallistumista oman tahdon mukaisesti. Itsemäärääminen ilmenee omien tapojen ja toiveiden toteutumisena ja yksilöllisten tarpeiden tyydyttymisenä. Itsemääräämiseen vaikuttavat asiakkaan sisäiset ominaisuudet, joista dementoivat sairaudet ovat tärkein tekijä. Ulkoisista tekijöistä henkilökunta ja toimintamalli ovat keskeisiä itsemääräämiseen vaikuttavia tekijöitä. Henkilökunnan arvot ja asenteet toimivat ulkoisena lähtökohtana asiakkaan itsemääräämiselle. Myös asiakkaan tapojen, toiveiden ja tarpeiden huomioiminen, tiedon antaminen, rutiinit, kiire, paternalismi ja pakottamistoimet vaikuttavat osaltaan asiakkaan itsemääräämiseen. Ympäristötekijöistä oma huone vaikuttaa keskeisesti itsemääräämiseen. Yhteiskunnassa ikääntyviä kohtaan vallitsevat arvot ja asenteet ovat itsemääräämiseen vaikuttavia tärkeitä taustatekijöitä, mutta yhteiskunnallisilla ohjauskeinoilla itsemääräämiseen vaikuttaminen on vähäistä.
Itsemäärääminen on sekä moraalinen että lakisääteinen oikeus. Se on myös tärkeä asiakaslähtöisen palvelun periaate. Tehostetun palveluasumisen asiakkaan itsemäärääminen koostuu arkipäiväisistä asioista ja toteutuu erialaisten sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhteisvaikutuksessa. Itsemääräämisen toteutuminen palvelun periaatteena edellyttää laaja-alaista arvokeskustelua, runsaasti tahtoa, osaamista, voimia ja mah-dollisuuksia sekä yhteistyötä. Silloin itsemäärääminen vanhuudessa on mahdollista.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa korostetaan yhä enenevässä määrin asiakasnäkökulmaa. Asiakaslähtöiset palvelut ovat useiden sosiaali- ja terveyspoliittisten asiakirjojen tavoitteena. Asiakaslähtöisyydellä halutaan parantaa palveluja käyttävän asiakkaan asemaa, tarjoten hänelle palveluja hänen yksilöllisistä tarpeista lähtien ja hänen voimavaransa huomioiden. Asiakaslähtöisyyteen sisältyvä keskeinen ulottuvuus on itsemäärääminen. Itsemääräämisen kunnioittaminen ja mahdollistaminen ovat asiakaslähtöisen toimintatavan perusta. Itsemäärääminen tarkoittaa asiakkaan vapautta toimia ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Itsemääräämiseen vaikuttavat paitsi asiakkaan sisäiset ominaisuudet, myös ulkoiset tekijät, joita tässä tutkimuksessa ovat yhteiskunta, henkilökunta ja toimintamalli sekä ympäristö.
Tutkimusstrategiana on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmetodina teemahaastattelu. Tutkimuksessa haastateltiin 14 tehostetun palveluasumisen yksiköissä työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin alkukesällä 2008. Saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysilla.
Tehostetussa palveluasumisessa olevan asiakkaan itsemäärääminen on vaikuttamista omaa itseään koskeviin arkipäiväisiin asioihin. Se on valintojen ja päätösten tekemistä sekä osallistumista oman tahdon mukaisesti. Itsemäärääminen ilmenee omien tapojen ja toiveiden toteutumisena ja yksilöllisten tarpeiden tyydyttymisenä. Itsemääräämiseen vaikuttavat asiakkaan sisäiset ominaisuudet, joista dementoivat sairaudet ovat tärkein tekijä. Ulkoisista tekijöistä henkilökunta ja toimintamalli ovat keskeisiä itsemääräämiseen vaikuttavia tekijöitä. Henkilökunnan arvot ja asenteet toimivat ulkoisena lähtökohtana asiakkaan itsemääräämiselle. Myös asiakkaan tapojen, toiveiden ja tarpeiden huomioiminen, tiedon antaminen, rutiinit, kiire, paternalismi ja pakottamistoimet vaikuttavat osaltaan asiakkaan itsemääräämiseen. Ympäristötekijöistä oma huone vaikuttaa keskeisesti itsemääräämiseen. Yhteiskunnassa ikääntyviä kohtaan vallitsevat arvot ja asenteet ovat itsemääräämiseen vaikuttavia tärkeitä taustatekijöitä, mutta yhteiskunnallisilla ohjauskeinoilla itsemääräämiseen vaikuttaminen on vähäistä.
Itsemäärääminen on sekä moraalinen että lakisääteinen oikeus. Se on myös tärkeä asiakaslähtöisen palvelun periaate. Tehostetun palveluasumisen asiakkaan itsemäärääminen koostuu arkipäiväisistä asioista ja toteutuu erialaisten sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhteisvaikutuksessa. Itsemääräämisen toteutuminen palvelun periaatteena edellyttää laaja-alaista arvokeskustelua, runsaasti tahtoa, osaamista, voimia ja mah-dollisuuksia sekä yhteistyötä. Silloin itsemäärääminen vanhuudessa on mahdollista.