Onnistujatarinoiden retorinen rakenne ja funktiot
Puronaho, Pauliina (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa selvitetään onnistujatarinoiden retorinen rakenne ja funktiot. Tutkielman uutuusarvo piilee tarinoissa vallitsevassa läskittömyyden ihanteessa, joka on ominaista nykyaikaiselle fitnesskulttuurille. Aineisto on peräisin valmennuspalveluja tarjoavan FitFarmin Facebook-sivulta ja kotisivuilta.
Tutkimuksen teoriapohjana on retorisen rakenteen teoria. Teksti nähdään siinä hierarkkisena kokonaisuutena, jonka osista toiset ovat keskeisiä, ytimiä, ja toiset näihin alisteisessa suhteessa olevia satelliitteja. Osat muodostavat keskenään merkityksellisiä suhteita. Teoria itsessään tarjoaa analyysimenetelmän, joka on erilaisten suhdetyyppien märittely tekstinosien välille. Tällä menetelmällä päästään käsiksi tekstilajin funktioihin.
Tekstilajitason rakennekuvaus onnistujatarinoista paljastaa, että kommunikatiivisia päämääriä on ainakin kaksi: motivointi ja positiivisten mielikuvien herättäminen. Näihin päämääriin pyrkivät niin tarinan kirjoittaja kuin sen julkaissut yrityskin. Tavallisimmin onnistujatarinan rakenne jakaantuu aristoteelisesti alkuun, keskikohtaan ja loppuun. Alussa kuvataan kriisejä, keskikohdassa käänteentekeviä tapahtumia ja lopussa ratkaisuja suhteessa alun kriiseihin.
Kirjoittajat kuvaavat alun kriisien syitä kuten lihavuutta omasta tahdosta riippumattomaksi, mutta korostavat tahdonalaisuutta ja omaa aktiivisuutta käänteentekevissä tapahtumissa, joissa tilannetta korjataan. Tarinassa voidaan esittää myös ainoastaan ratkaisu ilman ongelmaa: kehonmuokkausprosessi on aiheuttanut positiivisia asioita, joille vastaavia negatiivisia asioita ei lähtötilanteessa ole kuvattu. Kehonmuokkauksen kuvataan siis poikkeuksetta johtaneen myönteisiin asioihin.
Lihavuus sinänsä riittää aiheuttamaan tarinan alun kriisin, kun taas lähtötilanteessaan alipainoisilla ainoastaan laihuus ei ole syy kehonmuokkauksen aloittamiselle. Vaikka onnistujatarinat vastaavat fit-vartalon tavoittelun nykytrendeihin, valtaosaan niistä kätkeytyy konventio niin kutsutusta perinteisestä laihdutustarinasta, jossa lihavuus on poikkeuksetta ei-toivottava asia ja painon putoaminen on ratkaisu moniin ongelmiin.
Tutkimuksen teoriapohjana on retorisen rakenteen teoria. Teksti nähdään siinä hierarkkisena kokonaisuutena, jonka osista toiset ovat keskeisiä, ytimiä, ja toiset näihin alisteisessa suhteessa olevia satelliitteja. Osat muodostavat keskenään merkityksellisiä suhteita. Teoria itsessään tarjoaa analyysimenetelmän, joka on erilaisten suhdetyyppien märittely tekstinosien välille. Tällä menetelmällä päästään käsiksi tekstilajin funktioihin.
Tekstilajitason rakennekuvaus onnistujatarinoista paljastaa, että kommunikatiivisia päämääriä on ainakin kaksi: motivointi ja positiivisten mielikuvien herättäminen. Näihin päämääriin pyrkivät niin tarinan kirjoittaja kuin sen julkaissut yrityskin. Tavallisimmin onnistujatarinan rakenne jakaantuu aristoteelisesti alkuun, keskikohtaan ja loppuun. Alussa kuvataan kriisejä, keskikohdassa käänteentekeviä tapahtumia ja lopussa ratkaisuja suhteessa alun kriiseihin.
Kirjoittajat kuvaavat alun kriisien syitä kuten lihavuutta omasta tahdosta riippumattomaksi, mutta korostavat tahdonalaisuutta ja omaa aktiivisuutta käänteentekevissä tapahtumissa, joissa tilannetta korjataan. Tarinassa voidaan esittää myös ainoastaan ratkaisu ilman ongelmaa: kehonmuokkausprosessi on aiheuttanut positiivisia asioita, joille vastaavia negatiivisia asioita ei lähtötilanteessa ole kuvattu. Kehonmuokkauksen kuvataan siis poikkeuksetta johtaneen myönteisiin asioihin.
Lihavuus sinänsä riittää aiheuttamaan tarinan alun kriisin, kun taas lähtötilanteessaan alipainoisilla ainoastaan laihuus ei ole syy kehonmuokkauksen aloittamiselle. Vaikka onnistujatarinat vastaavat fit-vartalon tavoittelun nykytrendeihin, valtaosaan niistä kätkeytyy konventio niin kutsutusta perinteisestä laihdutustarinasta, jossa lihavuus on poikkeuksetta ei-toivottava asia ja painon putoaminen on ratkaisu moniin ongelmiin.