Ilmastopoliittiset ohjauskeinot: Tutkimusesimerkkinä päästökauppa, verotus ja vapaaehtoiset sopimukset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomessa
Puisto, Anu (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee päästökaupan, verotuksen ja vapaaehtoisten sopimusten toimivuutta hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa. Ne ovat vaihtoehtoisia ohjauskeinoja perinteiselle, sääntelyyn perustuvalle hallinnolliselle ohjaukselle. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten päästökauppa, verotus sekä vapaaehtoiset sopimukset ohjauskeinoina toimivat ja miten ne soveltuvat eri aloille. Tutkielma koostuu eri tietolähteistä kerätystä teoriaosuudesta sekä pääosin asiantuntijahaastatteluiden muodostamasta empiriaosuudesta.
Teoriaosuudessa pohjustetaan ohjauskeinojen tarvetta kertomalla kasvihuonekaasuista, niiden toimivuudesta ja vaikutuksista. Teoriaosuudessa rakennetaan ohjauskeinojen teoreettinen viitekehys. Teoriaosuudessa ohjauskeinot esitellään sekä yleisesti että Suomen tasolla. Osuuden lopussa kootaan yhteen ohjauskeinojen hyvät ja huonot puolet. Näitä selkiytetään sanallisen esityksen lisäksi SWOT-taulukoilla. Empiriaosa koostuu eri alojen asiantuntijoiden haastatteluista. Haastateltavat edustavat hiilidioksdipäästöjen vähentämisen kannalta oleellisia tahoja. Haastatteluilla selvitetään eri alojen näkökulmia päästökauppaan, verotukseen ja vapaaehtoisiin sopimuksiin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa.
Tutkielman teoriaosan perusteella havaitaan, ettei ilmasto-ongelmaa voida hoitaa vain yhdellä ohjauskeinolla. Ilmastopolitiikan ja ohjauskeinojen monitahoisuus sekä yhteistyön tärkeys nousivat esiin. Empiriaosuus korosti näitä piirteitä entisestään. Haastateltavien näkökulmat poikkesivat toisistaan huomattavasti, mutta myös yhteneviä mielipiteitä löytyy.
Tutkielman johtopäätös on, että jokaisella tutkielmassa käsitellyllä ohjauskeinolla on omat hyvät ja huonot puolet, jotka ovat riippuvaisia katsojasta. Ohjauskeinot soveltuvat erilailla eri aloille: toisen positiivisena pitämä piirre on toisen mielestä negatiivinen. Johtopäätös ohjauskeinojen toimivuudesta eri tilanteissa on, että päästökauppa ja vapaaehtoiset sopimukset toimivat parhaiten teollisuuden päästöjen ohjauksessa. Päästökauppa toimii suurten ja merkittävien päästölähteiden ohjauksena. Sopimukset vaativat tieyttyä homogeenisuutta. Verotuksella voidaan ohjata helpommin myös yksityisten päästöjä. Kaikkien edun mukaista olisi sekä päästökaupan, että verotuksen laajeneminen kansainvälisesti.
Teoriaosuudessa pohjustetaan ohjauskeinojen tarvetta kertomalla kasvihuonekaasuista, niiden toimivuudesta ja vaikutuksista. Teoriaosuudessa rakennetaan ohjauskeinojen teoreettinen viitekehys. Teoriaosuudessa ohjauskeinot esitellään sekä yleisesti että Suomen tasolla. Osuuden lopussa kootaan yhteen ohjauskeinojen hyvät ja huonot puolet. Näitä selkiytetään sanallisen esityksen lisäksi SWOT-taulukoilla. Empiriaosa koostuu eri alojen asiantuntijoiden haastatteluista. Haastateltavat edustavat hiilidioksdipäästöjen vähentämisen kannalta oleellisia tahoja. Haastatteluilla selvitetään eri alojen näkökulmia päästökauppaan, verotukseen ja vapaaehtoisiin sopimuksiin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa.
Tutkielman teoriaosan perusteella havaitaan, ettei ilmasto-ongelmaa voida hoitaa vain yhdellä ohjauskeinolla. Ilmastopolitiikan ja ohjauskeinojen monitahoisuus sekä yhteistyön tärkeys nousivat esiin. Empiriaosuus korosti näitä piirteitä entisestään. Haastateltavien näkökulmat poikkesivat toisistaan huomattavasti, mutta myös yhteneviä mielipiteitä löytyy.
Tutkielman johtopäätös on, että jokaisella tutkielmassa käsitellyllä ohjauskeinolla on omat hyvät ja huonot puolet, jotka ovat riippuvaisia katsojasta. Ohjauskeinot soveltuvat erilailla eri aloille: toisen positiivisena pitämä piirre on toisen mielestä negatiivinen. Johtopäätös ohjauskeinojen toimivuudesta eri tilanteissa on, että päästökauppa ja vapaaehtoiset sopimukset toimivat parhaiten teollisuuden päästöjen ohjauksessa. Päästökauppa toimii suurten ja merkittävien päästölähteiden ohjauksena. Sopimukset vaativat tieyttyä homogeenisuutta. Verotuksella voidaan ohjata helpommin myös yksityisten päästöjä. Kaikkien edun mukaista olisi sekä päästökaupan, että verotuksen laajeneminen kansainvälisesti.