Naiset hallituksessa ja heidän vaikutuksensa suorituskykyyn ja yhteiskuntavastuullisuuteen
Pouttu , Kai (2017)
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yrityksen suorituskyky - vakavaraisuus, maksuvalmius ja kannattavuus - on usean eri sidosryhmän tarkastelun alla. Yleinen heikko taloustilanne korostaa tilannetta entisestään. Yhteiskuntavastuu jaetaan perinteisesti kolmeen osa-alueeseen: taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen vastuu. Sijoittajat ovat alkaneet vaatia yrityksiltä enemmän läpinäkyvyyttä toimintaansa, minkä seurauksena hyvä hallintotapa (corporate governance) on tullut osaksi yritysten toimintaa ja panostukset siihen ovat lisääntyneet. Lisäksi kestävä kehitys ja vihreät arvot ovat keskeisemmässä roolissa.
Tässä työssä on tavoitteena tutkia naisten osuutta suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksessa ja tämän yhteyttä yrityksen suorituskykyyn. Suorituskykyä tarkastellaan terveyskolmion kautta. Lisäksi on tarkoitus tutkia naisten osuuden hallituksissa yhteyttä GRI-raportoinnin noudattamiseen. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten määrä on kasvanut koko ajan, mutta on edelleen alhainen. Suomessa ei ole otettu käyttöön kiintiölakia naisten paikoista hallituksessa. Naisten hallituspaikkojen ja yrityksen suorituskyvyn positiivinen yhteys antaisi pörssiyrityksille hyvän syyn valita lisää naisia hallitukseensa. Positiivisesta yhteydestä olisi hyötyä yrityksen eri sidosryhmille, josta hyötyisivät sekä yritys että sidosryhmät. Sijoittajat sijoittaisivat yrityksen osakkeisiin ja päteviä työntekijöitä hakeutuisi töihin yritykseen. Yrityksen lisärahoituksen saaminen on tällöin helpompaa ja halvempaa, koska yritys menestyy ja tuottaa voittoa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä.
Tässä työssä tehdyn kirjallisuustutkimuksen perusteella naisten osuudella hallituksessa ei ole kuitenkaan yksiselitteisen positiivista yhteyttä yrityksen suorituskykyyn vaan kirjallisuudesta löytyi myös päinvastaisia tuloksia. Tässä työssä naisten osuudelle hallituksissa ei löydetty tilastollisesti merkittävää yhteyttä yritykseen suorituskykyyn. GRI-raportoinnin noudattamisen suhteen näyttäisi olevan positiivinen yhteys naisten määrällä hallituksissa. Aikaisemmat tutkimukset GRI-raportoinnin noudattamisen suhteen tukevat saatua tulosta.
Tässä työssä on tavoitteena tutkia naisten osuutta suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksessa ja tämän yhteyttä yrityksen suorituskykyyn. Suorituskykyä tarkastellaan terveyskolmion kautta. Lisäksi on tarkoitus tutkia naisten osuuden hallituksissa yhteyttä GRI-raportoinnin noudattamiseen. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten määrä on kasvanut koko ajan, mutta on edelleen alhainen. Suomessa ei ole otettu käyttöön kiintiölakia naisten paikoista hallituksessa. Naisten hallituspaikkojen ja yrityksen suorituskyvyn positiivinen yhteys antaisi pörssiyrityksille hyvän syyn valita lisää naisia hallitukseensa. Positiivisesta yhteydestä olisi hyötyä yrityksen eri sidosryhmille, josta hyötyisivät sekä yritys että sidosryhmät. Sijoittajat sijoittaisivat yrityksen osakkeisiin ja päteviä työntekijöitä hakeutuisi töihin yritykseen. Yrityksen lisärahoituksen saaminen on tällöin helpompaa ja halvempaa, koska yritys menestyy ja tuottaa voittoa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä.
Tässä työssä tehdyn kirjallisuustutkimuksen perusteella naisten osuudella hallituksessa ei ole kuitenkaan yksiselitteisen positiivista yhteyttä yrityksen suorituskykyyn vaan kirjallisuudesta löytyi myös päinvastaisia tuloksia. Tässä työssä naisten osuudelle hallituksissa ei löydetty tilastollisesti merkittävää yhteyttä yritykseen suorituskykyyn. GRI-raportoinnin noudattamisen suhteen näyttäisi olevan positiivinen yhteys naisten määrällä hallituksissa. Aikaisemmat tutkimukset GRI-raportoinnin noudattamisen suhteen tukevat saatua tulosta.