Roolit ja opettamiskeinot äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjateksteissä
Potka, Johanna (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on kahta lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjatekstiä vertailemalla selvittää, millaisilla kielellisillä valinnoilla oppikirjatekstien kirjoittajat opettavat oppilasta. Samalla tutkin, miten nämä valinnat vaikuttavat tekstin neuvovaan sävyyn ja oppilaan ja kirjoittajan rooliin. Alatavoitteenani on tarkastella, näkyykö nykyään vallalla oleva oppilaan aktiivisuutta korostava konstruktivistinen oppimisnäkemys aineistoni oppikirjateksteissä.
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssianalyysi, jossa tarkastellaan valtasuhteiden vaikutusta kielenkäyttöön. Analyysissani keskityn M.A.K. Hallidayn kehittämän systeemis-funktionaalisen kieliopin vuorovaikutustasoon. Tutkin deonttisia modaali-ilmauksia, joiden avulla ilmaistaan ulkoapäin tulevaa velvollisuutta, pakollisuutta tai lupaa. Lisäksi tarkastelen interpersoonaista kieliopillista metaforaa, jonka avulla kirjoittajan asenne ilmaistaan muilla tavoilla kuin modaalisilla muodoilla. Tutkimukseeni siis yhdistyy vahvasti myös fennistinen tutkimusperinne.
Tutkimukseni osoittaa, että oppilaan ohjaamiseen on aineistossani käytetty hyvin monenlaisia keinoja. Samoja kielellisiä valintoja on pääsääntöisesti käytetty molemmissa oppikirjoissa, mutta niiden määrä ja tekstiyhteys on tarkastelemissani oppikirjoissa erilainen. Oppikirjojen velvoittavat ilmaukset korostavat oppikirjatekstin kirjoittajan auktoriteettiasemaa ja asettavat oppilaan käskyjen ja ohjeiden vastaanottajaksi ja toteuttajaksi. Luvallisuutta välittävät ilmaukset taas tekevät oppikirjatekstin kirjoittajasta luvan antajan ja oppikirjaa lukevasta lukiolaisesta luvan vastaanottajan. Metaforisilla opettamiskeinoilla kirjoittajat taas pystyvät toteuttamaan opetustavoitteitaan korostamatta valta-asemaansa. Tällaiset kielelliset valinnat asettavat oppilaan tiedon ja määritelmien omaksujan rooliin. Lisäksi tutkimukseni osoittaa, että aineistossani käytetään sekä perinteisen että konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisia kielellisiä valintoja.
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssianalyysi, jossa tarkastellaan valtasuhteiden vaikutusta kielenkäyttöön. Analyysissani keskityn M.A.K. Hallidayn kehittämän systeemis-funktionaalisen kieliopin vuorovaikutustasoon. Tutkin deonttisia modaali-ilmauksia, joiden avulla ilmaistaan ulkoapäin tulevaa velvollisuutta, pakollisuutta tai lupaa. Lisäksi tarkastelen interpersoonaista kieliopillista metaforaa, jonka avulla kirjoittajan asenne ilmaistaan muilla tavoilla kuin modaalisilla muodoilla. Tutkimukseeni siis yhdistyy vahvasti myös fennistinen tutkimusperinne.
Tutkimukseni osoittaa, että oppilaan ohjaamiseen on aineistossani käytetty hyvin monenlaisia keinoja. Samoja kielellisiä valintoja on pääsääntöisesti käytetty molemmissa oppikirjoissa, mutta niiden määrä ja tekstiyhteys on tarkastelemissani oppikirjoissa erilainen. Oppikirjojen velvoittavat ilmaukset korostavat oppikirjatekstin kirjoittajan auktoriteettiasemaa ja asettavat oppilaan käskyjen ja ohjeiden vastaanottajaksi ja toteuttajaksi. Luvallisuutta välittävät ilmaukset taas tekevät oppikirjatekstin kirjoittajasta luvan antajan ja oppikirjaa lukevasta lukiolaisesta luvan vastaanottajan. Metaforisilla opettamiskeinoilla kirjoittajat taas pystyvät toteuttamaan opetustavoitteitaan korostamatta valta-asemaansa. Tällaiset kielelliset valinnat asettavat oppilaan tiedon ja määritelmien omaksujan rooliin. Lisäksi tutkimukseni osoittaa, että aineistossani käytetään sekä perinteisen että konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisia kielellisiä valintoja.