Suomen kirjakielen ohjailun periaatteita, tavoitteita ja saavutuksia vuosina 1900-70. Lähtökohtana Virittäjässä julkaistut kirjoitukset
Pokela, Kristiina (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan suomen kirjakielen ohjailun periaatteita, tavoitteita ja saavutuksia vuosina 1900-70. Tarkoituksena on selvittää, miten kielenkäyttöön kohdistetut vaatimukset ovat muuttuneet ja millaisten vaiheiden kautta suomen kielen ohjailu on kehittynyt oikeakielisyydestä kielenhuoltoon. Kielenohjailun piirteitä tarkastellaan vuosikymmenittäin ja eri näkökulmista.
Tutkielma perustuu Kotikielen Seuran aikakauslehdessä Virittäjässä vuosina 1900-70 julkaistujen kirjoitusten analysointiin. Muina lähteinä on käytetty mm. eri aikakausien keskeisiä kielioppeja ja kielenkäytön oppaita sekä nykytutkijoiden Kielikello-lehteen kirjoittamia artikkeleita.
Tutkielmassa todetaan kielenohjailun kehittyneen kielenvaalintaa harjoittaneesta ja puhtaan kielen ihannetta korostaneesta oikeakielisyyskirjoittelusta kieliyhteisön tarpeet huomioon ottavaksi, kielen kommunikatiivisuutta tavoitteenaan pitäväksi järjestäytyneeksi kielenhuolloksi. Tämä kehitys vauhdittui 1920-luvun loppupuolelta alkaen. 40- ja 50-lukujen taitteessa kokemansa kriisin jälkeen suomen kielen huolto on jatkuvasti lujittanut asemaansa yhteiskunnallisena instituutiona, jonka tehtävänä on huolehtia, että maassa on vakaa, eri tilanteissa joustavasti toimiva kulttuurikieli.
Tutkielma perustuu Kotikielen Seuran aikakauslehdessä Virittäjässä vuosina 1900-70 julkaistujen kirjoitusten analysointiin. Muina lähteinä on käytetty mm. eri aikakausien keskeisiä kielioppeja ja kielenkäytön oppaita sekä nykytutkijoiden Kielikello-lehteen kirjoittamia artikkeleita.
Tutkielmassa todetaan kielenohjailun kehittyneen kielenvaalintaa harjoittaneesta ja puhtaan kielen ihannetta korostaneesta oikeakielisyyskirjoittelusta kieliyhteisön tarpeet huomioon ottavaksi, kielen kommunikatiivisuutta tavoitteenaan pitäväksi järjestäytyneeksi kielenhuolloksi. Tämä kehitys vauhdittui 1920-luvun loppupuolelta alkaen. 40- ja 50-lukujen taitteessa kokemansa kriisin jälkeen suomen kielen huolto on jatkuvasti lujittanut asemaansa yhteiskunnallisena instituutiona, jonka tehtävänä on huolehtia, että maassa on vakaa, eri tilanteissa joustavasti toimiva kulttuurikieli.