Tasa-arvon haasteet julkisessa hallinnossa. Tasa-arvon toteutuminen kansalaiskysely 2008 valossa.
Pitkänen, Lotta (2010)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tasa-arvo ja kansalaisten tasapuolinen kohtelu kuuluvat hyvän hallinnon vaatimuksiin ja demokraattiseen yhteiskuntaan. Jokaisella kansalaisella on oikeus tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, näkyykö tasa-arvo eettisenä arvona julkisen hallinnon etiikan keskustelussa ja miten. Toisena tavoitteena on selvittää, miten tasa-arvo näkyy julkisissa palveluissa sekä viranomaistoiminnassa. Näkökulma rajautuu hallinnon ja kansalaisen väliseen vuorovaikutukseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu hallinnon etiikan keskustelusta ja sosiaalisen tasavertaisuu-den teoreettisesta mallista, jossa esitetään viisi näkökulmaa tasa-arvoon julkisessa hallinnossa. Näistä tutkielman kannalta olennaisimmat ovat tasa-arvon vaikutusalueet, eli julkiset palvelut ja viranomaistoiminta sekä mahdollisuuksien tasa-arvo. Lisäksi läpikäydään tasa-arvoa osana hyvää hallintoa Suomessa, niin valtiossa kuin kunnissakin.
Empiirinen aineisto on osa kansalaiskyselyä 2008, joka on osa Suomen Akatemian rahoittamaa projektia Kansalaiset ensin? Eettinen hallinto kansalaisten arvioimana. Tutkielman kirjoittaja on ollut projektissa tutkimusavustajana, ja aineisto on saatu käyttöön professori Ari Salmisen luvalla. Kyselyn otos edustaa Suomea pienoiskoossa. Strukturoidut kysymykset on analysoitu tilastollisen SPSS-ohjelman avulla. Laadullisesta aineistosta, eli avoimista kommenteista, on poimittu tasa-arvoa koskevat kommentit, jotka on ryhmitelty eri teemojen mukaan, ja niistä on tehty kokoavia taulukoita.
Tasa-arvo on yksi Suomen valtionhallinnon tärkeimmistä arvoista. Sitä ei voida yksiselitteisesti määritellä hallinnon kontekstissa, sillä ihmiset ovat erilaisia tarpeinensa ja tavoitteinensa. Julkisen vallan edustajien tulee huolehtia, että palvelut taataan kaikille tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikille taataan saman verran palveluja, koska vähempiosaiset tarvitsevat julkisia palveluja enemmän kuin parempiosaiset. On huolehdittava, että enemmistön tarpeet eivät kumoa vähemmistöjen palvelutarpeita.
Kansalaiskyselyn tuloksista nousi esiin, että suomalaiset pitävät yhteiskuntaamme ja sen palveluja vielä keskimäärin tasa-arvoisina, vaikka eriarvoisuuden ja kansalaisten epätasa-arvoisen kohtelun uskotaan lisääntyvän maassamme. Huolenaiheena kansalaisilla on muun muassa alati kasvava rikkaiden ja köyhien välinen kuilu, joka aiheuttaa eriarvoisuutta. Sosioekonominen asema kirvoitti kommentteja ja toi vastauksissa suurimmat erot myös taustamuuttujien suhteen. Lisäksi alueelliset erot palveluiden saatavuudessa nousivat esille. Kansalaiset osoittivat huolensa syrjäseutujen ja haja-asutusalueiden palvelujen saatavuudesta.
Ihanteena olisi, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet kehittää lahjojaan ja saavuttaa hyvinvointia. Tämä on kuitenkin mahdotonta, sillä esimerkiksi tuloerot ovat kasvaneet OECD-maissa tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Kuitenkin huomiota on kiinnitetty, niin EU kuin kansallisellakin tasolla, naisten ja miesten yhtäläisiin mahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei herättänyt suuria tunteita kansalaiskyselyn perusteella. Lähinnä esiin nousi miesten epätasa-arvoinen kohtelu, etenkin huoltajuusasioissa. Yhtä mieltä kansalaiset olivat siitä, että eriarvoisuus ei saa loukata huonompiosaisia.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu hallinnon etiikan keskustelusta ja sosiaalisen tasavertaisuu-den teoreettisesta mallista, jossa esitetään viisi näkökulmaa tasa-arvoon julkisessa hallinnossa. Näistä tutkielman kannalta olennaisimmat ovat tasa-arvon vaikutusalueet, eli julkiset palvelut ja viranomaistoiminta sekä mahdollisuuksien tasa-arvo. Lisäksi läpikäydään tasa-arvoa osana hyvää hallintoa Suomessa, niin valtiossa kuin kunnissakin.
Empiirinen aineisto on osa kansalaiskyselyä 2008, joka on osa Suomen Akatemian rahoittamaa projektia Kansalaiset ensin? Eettinen hallinto kansalaisten arvioimana. Tutkielman kirjoittaja on ollut projektissa tutkimusavustajana, ja aineisto on saatu käyttöön professori Ari Salmisen luvalla. Kyselyn otos edustaa Suomea pienoiskoossa. Strukturoidut kysymykset on analysoitu tilastollisen SPSS-ohjelman avulla. Laadullisesta aineistosta, eli avoimista kommenteista, on poimittu tasa-arvoa koskevat kommentit, jotka on ryhmitelty eri teemojen mukaan, ja niistä on tehty kokoavia taulukoita.
Tasa-arvo on yksi Suomen valtionhallinnon tärkeimmistä arvoista. Sitä ei voida yksiselitteisesti määritellä hallinnon kontekstissa, sillä ihmiset ovat erilaisia tarpeinensa ja tavoitteinensa. Julkisen vallan edustajien tulee huolehtia, että palvelut taataan kaikille tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikille taataan saman verran palveluja, koska vähempiosaiset tarvitsevat julkisia palveluja enemmän kuin parempiosaiset. On huolehdittava, että enemmistön tarpeet eivät kumoa vähemmistöjen palvelutarpeita.
Kansalaiskyselyn tuloksista nousi esiin, että suomalaiset pitävät yhteiskuntaamme ja sen palveluja vielä keskimäärin tasa-arvoisina, vaikka eriarvoisuuden ja kansalaisten epätasa-arvoisen kohtelun uskotaan lisääntyvän maassamme. Huolenaiheena kansalaisilla on muun muassa alati kasvava rikkaiden ja köyhien välinen kuilu, joka aiheuttaa eriarvoisuutta. Sosioekonominen asema kirvoitti kommentteja ja toi vastauksissa suurimmat erot myös taustamuuttujien suhteen. Lisäksi alueelliset erot palveluiden saatavuudessa nousivat esille. Kansalaiset osoittivat huolensa syrjäseutujen ja haja-asutusalueiden palvelujen saatavuudesta.
Ihanteena olisi, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet kehittää lahjojaan ja saavuttaa hyvinvointia. Tämä on kuitenkin mahdotonta, sillä esimerkiksi tuloerot ovat kasvaneet OECD-maissa tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Kuitenkin huomiota on kiinnitetty, niin EU kuin kansallisellakin tasolla, naisten ja miesten yhtäläisiin mahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei herättänyt suuria tunteita kansalaiskyselyn perusteella. Lähinnä esiin nousi miesten epätasa-arvoinen kohtelu, etenkin huoltajuusasioissa. Yhtä mieltä kansalaiset olivat siitä, että eriarvoisuus ei saa loukata huonompiosaisia.