Innehållsliga, språkliga och stilistiska medel som utttryck för det tragiska i Majgull Axelssons Aprilhäxan
Pitkänen, Johanna (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena on selvittää, voiko erään nykyajan romaanin, Majgull Axelssonin Huhtikuun noidan, määritellä tragediaksi. Kirja sisältää useita traagisia elementtejä, joiden avulla analysoin kirjan Axelssonin käyttämien sisällöllisten, kielellisten ja tyylillisten elementtien avulla. Sisällölliset elementit liittyvät henkilökuvaukseen ja juoneen, josta löytyy muutamia teemoja, joita analysoin. Kielellisiä elementtejä ovat mm. kirjan henkilöiden tai Axelssonin käyttämät sanavalinnat sekä lauserakenne. Tyylillisiä elementtejä ovat rakenne ja kuvakieli. Kaikissa näissä osa-alueissa otan esille tekstinäytteitä, jotka sisältävät traagisia tapahtumia, ajattelutapoja ja kohtaloita. Ominaista näille tekstinäytteille on myös se, etteivät ne sisällä mitään positiivista tai arkista, jolloin niissä oleva tunnelataus on melankolinen. Tekstinäytteet tukevat Huhtikuun noidan traagisuuden analyysiä sekä teorioita, joita käytän apunani.
Työni tärkein teoria on Aristoteleen Runousoppi, jossa hän kuvaa mm. tragedialle tärkeitä osatekijöitä ja muita yksityiskohtia. Aristoteleen teoria perustuu kuitenkin pääasiallisesti näytelmiin, joten käytän myös David Humen teoriaa, jossa hän keskittyy enemmän kuvailemaan tragedian tekijän tärkeitä ominaisuuksia, ja ottaa esille mm. hyvän tragedian rakenteeseen ja tragedian tekijän kielellisiin kykyihin liittyviä yksityiskohtia. Aristoteleen ja David Humen teoriat toimivat työni oleellisimpina lähteinä. Tekstinäytteiden analyysissa käytän apunani myös kielitieteen teorioita, joista mukana ovat mm. Peter Cassirer, Birger Liljestrand ja Mats Arwidsson.
Tutkimukseni keskeisimmät havainnot perustuvat siis mukana oleviin tekstinäytteisiin, joita analysoin yllä mainittujen teorioiden avulla. Teoriat tukevat traagisuuden tulkintaa, ja kaikkia tekstinäytteitä voi pitää traagisina. Useat tragedian teoriat pohjautuvat kuitenkin antiikin näytelmille, joten Huhtikuun noitaa ei sinänsä voi pitää tavallisena tragediana, mutta mm. esille ottamieni tekstinäytteiden perusteella sen voi tulkita omanlaisekseen tragediaksi.
Työni tärkein teoria on Aristoteleen Runousoppi, jossa hän kuvaa mm. tragedialle tärkeitä osatekijöitä ja muita yksityiskohtia. Aristoteleen teoria perustuu kuitenkin pääasiallisesti näytelmiin, joten käytän myös David Humen teoriaa, jossa hän keskittyy enemmän kuvailemaan tragedian tekijän tärkeitä ominaisuuksia, ja ottaa esille mm. hyvän tragedian rakenteeseen ja tragedian tekijän kielellisiin kykyihin liittyviä yksityiskohtia. Aristoteleen ja David Humen teoriat toimivat työni oleellisimpina lähteinä. Tekstinäytteiden analyysissa käytän apunani myös kielitieteen teorioita, joista mukana ovat mm. Peter Cassirer, Birger Liljestrand ja Mats Arwidsson.
Tutkimukseni keskeisimmät havainnot perustuvat siis mukana oleviin tekstinäytteisiin, joita analysoin yllä mainittujen teorioiden avulla. Teoriat tukevat traagisuuden tulkintaa, ja kaikkia tekstinäytteitä voi pitää traagisina. Useat tragedian teoriat pohjautuvat kuitenkin antiikin näytelmille, joten Huhtikuun noitaa ei sinänsä voi pitää tavallisena tragediana, mutta mm. esille ottamieni tekstinäytteiden perusteella sen voi tulkita omanlaisekseen tragediaksi.