Terveydenhuollon avohoidon palveluiden koordinointi - Kuntoutuspoliklinikka skitsofreniapotilaan palveluna.
Pirttiperä, Jarkko (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustalla vaikuttavat Stakesin selvitysraportti vuodelta 2004 sekä psykiatrian palvelurakenteessa tapahtuneet muutokset, joissa keskeistä on ollut muun muassa nopeasti tapahtunut laitospaikkojen vähentäminen. Stakesin selvityksessä todettiin Vaasan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatristen palveluiden olevan laitospainotteisesti järjestetty. Tutkimus tarkastelee mielenterveyspalveluja avohoidon näkökulmasta.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla skitsofreniapotilaiden avohoidossa tapahtuvaa kuntoutustoimintaa, jota tuotetaan kuntoutuspoliklinikalta käsin. Keskeisenä tutkimusongelmana on kysymys, kuinka skitsofreniapotilaan avohoidon palveluita voidaan sovittaa yhteen. Tutkimuksessa on edelleen pohdittu, mitä palveluita skitsofreniapotilaan avohoidossa kannattaisi tuottaa, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä.
Teoreettinen viitekehys on muodostettu palvelun ja koordinoinnin käsitteistä. Tutkimuksen apukäsitteinä ovat skitsofrenia sekä kuntoutus. Kuntoutuksen käsitettä on tarkasteltu mielenterveystyön kannalta. Mielenterveyspalveluja sekä niissä tapahtuneita muutoksia on tarkasteltu palveluteeman kautta. Psykiatrian palvelujärjestelmää on kuvattu julkisen sektorin sekä avohoidon näkökulmasta.
Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen. Tutkimuksen metodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksen kohderyhmänä on skitsofreniapotilaiden hoidossa, kuntoutuksessa sekä ohjauksessa toimineita ammattilaisia (N=12). Haastatelluista puolet on toiminut esimies- ja johtamistehtävissä. Valtaosa haastelluista toimii erikoissairaanhoidossa.
Tutkimustuloksen perusteella näyttää siltä, että psykiatriseen avohoitoon liitetään ominaisuuksia, kuten osaaminen, yhteensovittaminen sekä resurssien lisäämisen tarve. Perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin roolin vastuun lisääntymistä psykiatristen palveluiden tuottajina odotetaan. Skitsofreniapotilaat tarvitsevat jatkossakin sairaalahoitoa, mutta avohoito näyttäisi olevan myös heille ensisijainen hoitopaikka. Skitsofreniapotilaiden tarkoituksenmukainen hoitoyksikkö voisi olla kuntoutuspoliklinikka, jonka palvelut sisältäisivät kotikuntoutusta, omaisten kanssa työskentelyä ja ryhmien käyttöä.
Skitsofreniapotilaiden avohoidon koordinointi voi onnistua palveluohjauksen avulla. Skitsofreniapotilaiden palveluohjaus toisaalta edellyttää työntekijöiltä osaamista, lisäkoulutusta sekä palveluohjauksen tarkkaa määrittelyä. Skitsofreniapotilaiden avohoidon yhteen sovittaminen edellyttää tutkimuksen mukaan vuoropuhelua, täydennyskoulutusta ja yhteistyötä psykiatrian palvelujärjestelmässä toimivien tahojen kesken. Yksi mahdollinen skitsofreniapotilaiden avohoidon koordinoija voisi tutkimuksen mukaan olla erikoissairaanhoidosta käsin operoiva kuntoutuspoliklinikka.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla skitsofreniapotilaiden avohoidossa tapahtuvaa kuntoutustoimintaa, jota tuotetaan kuntoutuspoliklinikalta käsin. Keskeisenä tutkimusongelmana on kysymys, kuinka skitsofreniapotilaan avohoidon palveluita voidaan sovittaa yhteen. Tutkimuksessa on edelleen pohdittu, mitä palveluita skitsofreniapotilaan avohoidossa kannattaisi tuottaa, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä.
Teoreettinen viitekehys on muodostettu palvelun ja koordinoinnin käsitteistä. Tutkimuksen apukäsitteinä ovat skitsofrenia sekä kuntoutus. Kuntoutuksen käsitettä on tarkasteltu mielenterveystyön kannalta. Mielenterveyspalveluja sekä niissä tapahtuneita muutoksia on tarkasteltu palveluteeman kautta. Psykiatrian palvelujärjestelmää on kuvattu julkisen sektorin sekä avohoidon näkökulmasta.
Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen. Tutkimuksen metodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksen kohderyhmänä on skitsofreniapotilaiden hoidossa, kuntoutuksessa sekä ohjauksessa toimineita ammattilaisia (N=12). Haastatelluista puolet on toiminut esimies- ja johtamistehtävissä. Valtaosa haastelluista toimii erikoissairaanhoidossa.
Tutkimustuloksen perusteella näyttää siltä, että psykiatriseen avohoitoon liitetään ominaisuuksia, kuten osaaminen, yhteensovittaminen sekä resurssien lisäämisen tarve. Perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin roolin vastuun lisääntymistä psykiatristen palveluiden tuottajina odotetaan. Skitsofreniapotilaat tarvitsevat jatkossakin sairaalahoitoa, mutta avohoito näyttäisi olevan myös heille ensisijainen hoitopaikka. Skitsofreniapotilaiden tarkoituksenmukainen hoitoyksikkö voisi olla kuntoutuspoliklinikka, jonka palvelut sisältäisivät kotikuntoutusta, omaisten kanssa työskentelyä ja ryhmien käyttöä.
Skitsofreniapotilaiden avohoidon koordinointi voi onnistua palveluohjauksen avulla. Skitsofreniapotilaiden palveluohjaus toisaalta edellyttää työntekijöiltä osaamista, lisäkoulutusta sekä palveluohjauksen tarkkaa määrittelyä. Skitsofreniapotilaiden avohoidon yhteen sovittaminen edellyttää tutkimuksen mukaan vuoropuhelua, täydennyskoulutusta ja yhteistyötä psykiatrian palvelujärjestelmässä toimivien tahojen kesken. Yksi mahdollinen skitsofreniapotilaiden avohoidon koordinoija voisi tutkimuksen mukaan olla erikoissairaanhoidosta käsin operoiva kuntoutuspoliklinikka.