Muutoksen johtaminen kaupunkiorganisaatiossa -Case Kuopion kaupungin keskushallinnon muutosprosessi
Pirskanen , Tero (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Yhteiskunnan muuttuessa yhä nopeammin myös organisaatioiden tarvitsee muuttua. Muutos koetaan henkilötasolla usein uhkaksi vaikka muutokseen sisältyykin aina mahdollisuus. Kaupunkien tulee muuttua organisaatioiltaan yhä tehokkaammaksi ja laadukkaimmiksi taatakseen kaupunkilaisille hyvät palvelut ja mm. terveydenhoidon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Kuopion kaupungin keskushallinnon muutosprosessia ja muutoksen johtamista.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää taustatekijät, miksi muutos on Kuopion kaupunginkeskushallinnossa aloitettu? Kuinka muutosprosessi on toteutettu, hallittu ja johdettu? Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on kartoittaa muutoksen onnistumisen todennäköisyyttä parantavia tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää myös muutoksen johtajan tehtäviä ja mahdolliseen muutosvastarintaan reagoimista. Näitä seikkoja tutkitaan julkisen sektorin erityispiirteet huomioon ottaen ja pyritään löytämään eroja julkisen ja yksityisen sektorin muutoksen johtamisen väliltä.
Tutkimuksen teoreettinen pohja on rakennettu muutoksen johtamiseen liittyviin asioihin. Näkökulmina ovat muutokset toteuttamisen keinot sekä muutoksen hallinta. Lisäksi teoriapohjan keskeisiä käsitteitä ovat muutoksen johtajaan liittyvät seikat. Tämä pohjustetaan erittelyllä julkisen– ja yksityisen sektorin johtajan eroista ja yhtäläisyyksiä. Teorian yhteenvetona on koetettu löytää muutoksen onnistumisen todennäköisyyttä parantavia edellytyksiä. Tutkimuksen mukaan onnistunut muutos julkisella sektorilla vaatii strategista taustaa ja selkeää visiota koko henkilöstölle, muutoksen tulee olla hyvin suunniteltu ja sitä pitää pystyä hallitsemaan, muutos tulee toteuttaa oikealla tavalla ja muutosvastarintaan tulee reagoida. Muutoksen johtajalla on tärkein rooli muutoksessa. Tutkimuksen mukaan muutosjohtajan tulee olla vahva ja hyvä ihmisjohtaja. Julkisen sektorin erityispiirteet, kuten hyvän hallinnon periaatteet toimivat kaupunkiorganisaation muutoksessa hyvänä ohjenuorana.
Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, joka kohdistuu Kuopion kaupungin ylempään virkamiesjohtoon. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla, jotka on toteutettu paikan päällä Kuopiossa. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu tutkimuksen validiteetin lisäämiseksi. Muina aineistona on käytetty muun muassa Kuopion kaupungin keskushallinnon johtosääntöä organisaatio muutoksen kuvaamiseksi.
Muutoksen tavoitteet, visio tulee olla selvä kaikille muutokseen ryhdyttäessä. Muutosta tulee myös pystyä hallitsemaan, jotta muutos olisi tehokas ja onnistunut. Muutostilanteet vaativat julkisella sektorilla ammattijohtajia hoitamaan muutoksia, näitä kunnista puuttuu tällä hetkellä. Organisaatiomuutokset ovat hitaampia julkisella sektorilla johtuen kaksinkertaisesta päätöksenteosta.Kohdeorganisaation muutosta olisi voinut johtaa voimakkaammin ja aktiivisemmin ja muutosta olisi voinut hallita paremmin tarkemmalla suunnittelulla. Tulosten mukaan kohdeorganisaation muutoksessa olisi kaivattu enemmän yhteistoimintaa ja kuulemista, mutta toisaalta enemmän vahvempaa johtamista. Poliittinen tuki on myös tärkeimpiä asioita muutoksessa kaupunkiorganisaatioissa, toisaalta poliittinen päätöksenteko koneisto hidastaa osaltaan muutosten toteuttamista.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää taustatekijät, miksi muutos on Kuopion kaupunginkeskushallinnossa aloitettu? Kuinka muutosprosessi on toteutettu, hallittu ja johdettu? Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on kartoittaa muutoksen onnistumisen todennäköisyyttä parantavia tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää myös muutoksen johtajan tehtäviä ja mahdolliseen muutosvastarintaan reagoimista. Näitä seikkoja tutkitaan julkisen sektorin erityispiirteet huomioon ottaen ja pyritään löytämään eroja julkisen ja yksityisen sektorin muutoksen johtamisen väliltä.
Tutkimuksen teoreettinen pohja on rakennettu muutoksen johtamiseen liittyviin asioihin. Näkökulmina ovat muutokset toteuttamisen keinot sekä muutoksen hallinta. Lisäksi teoriapohjan keskeisiä käsitteitä ovat muutoksen johtajaan liittyvät seikat. Tämä pohjustetaan erittelyllä julkisen– ja yksityisen sektorin johtajan eroista ja yhtäläisyyksiä. Teorian yhteenvetona on koetettu löytää muutoksen onnistumisen todennäköisyyttä parantavia edellytyksiä. Tutkimuksen mukaan onnistunut muutos julkisella sektorilla vaatii strategista taustaa ja selkeää visiota koko henkilöstölle, muutoksen tulee olla hyvin suunniteltu ja sitä pitää pystyä hallitsemaan, muutos tulee toteuttaa oikealla tavalla ja muutosvastarintaan tulee reagoida. Muutoksen johtajalla on tärkein rooli muutoksessa. Tutkimuksen mukaan muutosjohtajan tulee olla vahva ja hyvä ihmisjohtaja. Julkisen sektorin erityispiirteet, kuten hyvän hallinnon periaatteet toimivat kaupunkiorganisaation muutoksessa hyvänä ohjenuorana.
Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, joka kohdistuu Kuopion kaupungin ylempään virkamiesjohtoon. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla, jotka on toteutettu paikan päällä Kuopiossa. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu tutkimuksen validiteetin lisäämiseksi. Muina aineistona on käytetty muun muassa Kuopion kaupungin keskushallinnon johtosääntöä organisaatio muutoksen kuvaamiseksi.
Muutoksen tavoitteet, visio tulee olla selvä kaikille muutokseen ryhdyttäessä. Muutosta tulee myös pystyä hallitsemaan, jotta muutos olisi tehokas ja onnistunut. Muutostilanteet vaativat julkisella sektorilla ammattijohtajia hoitamaan muutoksia, näitä kunnista puuttuu tällä hetkellä. Organisaatiomuutokset ovat hitaampia julkisella sektorilla johtuen kaksinkertaisesta päätöksenteosta.Kohdeorganisaation muutosta olisi voinut johtaa voimakkaammin ja aktiivisemmin ja muutosta olisi voinut hallita paremmin tarkemmalla suunnittelulla. Tulosten mukaan kohdeorganisaation muutoksessa olisi kaivattu enemmän yhteistoimintaa ja kuulemista, mutta toisaalta enemmän vahvempaa johtamista. Poliittinen tuki on myös tärkeimpiä asioita muutoksessa kaupunkiorganisaatioissa, toisaalta poliittinen päätöksenteko koneisto hidastaa osaltaan muutosten toteuttamista.