Palvelutoimintojen vaikutusaluetutkimus: Asiointialueet vanhassa Vaasan läänissä sekä Kala- ja Pyhäjokilaaksossa
Pirhonen, Kaisa (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Vanhan Vaasan läänin toiminnallista aluerakennetta ja vaikutusaluerajoja on tutkittu jo 1930-luvulta lähtien ja vuonna 1971 käynnistyi Vaasassa ehkä koko maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen, keskenään vertailukelpoisten kuluttajatutkimusten sarja. Kuluttajatutkimuksen viimeisin poikkileikkausaineisto, johon tämä tutkimus perustuu, on vuodelta 2000.
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kuluttajien asiointikäyttäytymistä 15:n palvelunimikkeen avulla. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa miten laajalle eri keskukset ulottavat vaikutuksensa sekä miten klassiset sijaintiteoriat sopivat kuvaamaan nyky-yhteiskunnan kuluttajakäyttäytymistä sekä keskus- ja vaikutusaluejärjestelmää. Erityistä huomiota kiinnitetään lähimmän keskuksen periaatteeseen. Lisäksi toiminnallisen aluerakenteen muutosta pyritään tutkimaan ajan funktiona.
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat Christallerin keskus- ja vaikutusaluehierarkiateoria, Löschin taloudellinen maisema sekä Isardin keskittyvä malli. Behavioristisen näkökulman asiointikäyttäytymiseen tuovat Predin sijaintikäyttäytymismatriisi sekä alueellisen indifferenttiyden käsite. Klassisia teorioita täydennetään näkökulmilla verkostotaloudesta sekä Jakobsonin vyöhykemallilla ja Vartiaisen kaupunkiverkon kuvausmallilla.
Tutkimus perustuu postikyselyyn, joka toteutettiin loka-joulukuussa 2000. Otos (6 401 tiedustelua) on poimittu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä tasaväliotantana, joka on suoritettu kunnittain postiosoitejaon mukaan. Käyttökelpoisia vastauslomakkeita palautettiin 3 443 kappaletta, mikä on 54,2 prosenttia tavoitetuista. Tutkimusalueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä yksitoista kuntaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Yhteensä tutkimusalueella on 68 kuntaa. Vaikutusalueet on rajattu suorien empiiristen menetelmien avulla ja palvelu- ja keskuskohtaiset asiointialueet esitetään relatiivisten vaikutusalueiden avulla kartografisesti. Vaikutusalueiden rajaamisessa on käytetty apuna ruutumatriisia (neliösenttimetri, luonnossa 16 km2 ) yleiskartalla.
Lähimmän keskuksen periaate toteutuu tässä tutkimuksessa, sillä lähimmän keskuksen keskimääräinen osuus on 72 prosenttia. Lähimmän keskuksen osuus on suurimmillaan usein tarvittavien palveluiden kohdalla, kun puolestaan nk. viihdepalveluiden kohdalla se on pienimmillään. Lähintä keskusta suositaan useimmin haettaessa palvelua erikseen kotoa käsin, kun puolestaan virkistysmatkan yhteydessä lähin keskus ohitetaan useimmin. Tutkimuksen mukaan merkittäviä vaikutusaluerajoja määrittäviä tekijöitä ovat hallinnolliset rajat sekä nk. kieliraja. Lisäksi keskuksiin johtavilla teillä on vaikutusalueita muodostava vaikutus.
Verrattaessa vuoden 2000 tutkimustuloksia vuosien 1980 ja 1991 tutkimuksiin on relatiivisissa vaikutusalueissa havaittavissa jonkin verran muutoksia. Useiden nimikkeiden kohdalla varsinkin kylätason keskuksia on pudonnut vaikutusaluekartalta pois, mikä kuvastaa toiminnan keskittymistä suurempiin keskuksiin pienempien kustannuksella. Useiden nimikkeiden kohdalla on kuitenkin syntynyt myös uusia keskuksia. Lisäksi keskusten voimasuhteiden muuttuminen on aiheuttanut muutoksia vaikutusaluekarttoihin.
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kuluttajien asiointikäyttäytymistä 15:n palvelunimikkeen avulla. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa miten laajalle eri keskukset ulottavat vaikutuksensa sekä miten klassiset sijaintiteoriat sopivat kuvaamaan nyky-yhteiskunnan kuluttajakäyttäytymistä sekä keskus- ja vaikutusaluejärjestelmää. Erityistä huomiota kiinnitetään lähimmän keskuksen periaatteeseen. Lisäksi toiminnallisen aluerakenteen muutosta pyritään tutkimaan ajan funktiona.
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat Christallerin keskus- ja vaikutusaluehierarkiateoria, Löschin taloudellinen maisema sekä Isardin keskittyvä malli. Behavioristisen näkökulman asiointikäyttäytymiseen tuovat Predin sijaintikäyttäytymismatriisi sekä alueellisen indifferenttiyden käsite. Klassisia teorioita täydennetään näkökulmilla verkostotaloudesta sekä Jakobsonin vyöhykemallilla ja Vartiaisen kaupunkiverkon kuvausmallilla.
Tutkimus perustuu postikyselyyn, joka toteutettiin loka-joulukuussa 2000. Otos (6 401 tiedustelua) on poimittu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä tasaväliotantana, joka on suoritettu kunnittain postiosoitejaon mukaan. Käyttökelpoisia vastauslomakkeita palautettiin 3 443 kappaletta, mikä on 54,2 prosenttia tavoitetuista. Tutkimusalueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä yksitoista kuntaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Yhteensä tutkimusalueella on 68 kuntaa. Vaikutusalueet on rajattu suorien empiiristen menetelmien avulla ja palvelu- ja keskuskohtaiset asiointialueet esitetään relatiivisten vaikutusalueiden avulla kartografisesti. Vaikutusalueiden rajaamisessa on käytetty apuna ruutumatriisia (neliösenttimetri, luonnossa 16 km2 ) yleiskartalla.
Lähimmän keskuksen periaate toteutuu tässä tutkimuksessa, sillä lähimmän keskuksen keskimääräinen osuus on 72 prosenttia. Lähimmän keskuksen osuus on suurimmillaan usein tarvittavien palveluiden kohdalla, kun puolestaan nk. viihdepalveluiden kohdalla se on pienimmillään. Lähintä keskusta suositaan useimmin haettaessa palvelua erikseen kotoa käsin, kun puolestaan virkistysmatkan yhteydessä lähin keskus ohitetaan useimmin. Tutkimuksen mukaan merkittäviä vaikutusaluerajoja määrittäviä tekijöitä ovat hallinnolliset rajat sekä nk. kieliraja. Lisäksi keskuksiin johtavilla teillä on vaikutusalueita muodostava vaikutus.
Verrattaessa vuoden 2000 tutkimustuloksia vuosien 1980 ja 1991 tutkimuksiin on relatiivisissa vaikutusalueissa havaittavissa jonkin verran muutoksia. Useiden nimikkeiden kohdalla varsinkin kylätason keskuksia on pudonnut vaikutusaluekartalta pois, mikä kuvastaa toiminnan keskittymistä suurempiin keskuksiin pienempien kustannuksella. Useiden nimikkeiden kohdalla on kuitenkin syntynyt myös uusia keskuksia. Lisäksi keskusten voimasuhteiden muuttuminen on aiheuttanut muutoksia vaikutusaluekarttoihin.