Hyvä työyhteisö työn imun tekijänä
Pikkarainen-Haapasaari, Jaana (2013)
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessani halusin selvittää sen, minkälainen on hyvä työyhteisö, miten siihen päästään, ja miten voidaan motivoida työntekijät toimimaan työyhteisönsä hyväksi niin, että huonon työyhteisön tilanne muuttuu paremmaksi ja hyvän työyhteisön tilanne pysyy hyvänä.
Tutustuin sekä suomalaiseen että ulkomaiseen kirjallisuuteen koskien työtä ja työnteon perusteita, työn sosiologiaa, työpsykologiaa, työhyvivointia, työyhteisöjen toimintaa ja motivointia, työn iloa ja työn imua. Näiden kirjojen kautta tuli hyvin selville se, mitä työelämästä on kirjoitettu. Esille tuli hyvin myös se, että vaikka työelämä on erilaista eripuolilla maailmaa, niin hyvin moni asia toimii samoilla perusperiaatteilla joka puolella. Eri maiden erilaiset toimintakulttuurit eivät muuta sitä tilannetta, minkälainen on hyvä työyhteisö ja miten ongelmiin tulee puuttua, jotta työntekijä jaksaa työssäään. Tutustuin myös Kokkolan kaupungin työhyvinvoinnin teemavuoden toimintaan ja tapahtumiin. Teemavuosi oli vuosi 2011.
Empiirisen osuuden tutkielmastani tein kyselytutkimuksena Kokkolan kaupungin työntekijöille. Kyselyitä lähti n. 3000:lle hengelle ja vastauksia tuli 766. Kyselyssä oli pääasiassa kysymyksiä koskien työhyvinvointia, työviihtyvyyttä ja työilmapiiriä, mutta myös muutama teemavuoteen liittyvä kysymys. Tuloksista näkyi, että työilmapiirissä ja työviihtyvyydessä on jonkin verran parantamisen varaa, vaikkakaan tilanne ei ole niin huono kuin se voisi pahimmillaan olla. Vastaukset olivat yllättävän samansuuntaisia riippumatta sukupuoli tai ikäjakaumasta, tai edes siitä oliko vastaaja vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Lähes joka työyhteisössä on suurena asiana tiedonkulun huonous, hitaus tai kokonaan puuttuminen. Tutkimukseni mukaan Kokkolan kaupungilla tämäkin asia on aika hyvin hallinnassa. Asioista kyllä tiedotetaan kohtalaisen hyvin. On siis mahdollista, että on myös muita yhteisöjä, joissa tietoa on saatavilla, jos sitä haluaa saada. Pohdinkin vastauksia lukiessani, minkä verran työntekijät oikeasti lukevat tiedotteita ja sähköpostejaan? Isona organisaationa Kokkolan kaupungilla on tarpeen vielä perehdyttää esimiehet työilmapiiriasioihin ja työyhteisöjen ongelmien ratkaisutapoihin. V. 2009 alussa tapahtunut kuntaliitos aiheutti jonkin verran myllerrystä työntekijöiden kesken. Tuli uusia töitä ja uusia työkavereita. Tämän aiheuttama muutos koettiin kuitenkin loppujen lopuksi hyvänä, vaikka alussa lisätyö ja töiden muuttuminen olikin aiheuttamassa työn liikakuormitusta ja stressiäkin. Kyselyn mukaan tilanteen tasaantuessa töiden muuttuminen koettiin enemmän hyvänä kuin huonona asiana. Muutos koettiin työtä tehostavana.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa tuli esille, että vaikka työhyvinvoinnin eteen on tehty jo vuosia töitä, on tutkimuksia ja raportteja, niin vielä on tehtävä edessä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että työelämää ei tahdottaisi kehittää. Vaan pikemminkin siitä, että koska kyse on työtehon hitaasta kehittymisestä, se jää helposti nopeiden taloudellisten säästöjen jalkoihin. Tutkimuksissa on kuitenkin tullut esille, että pysyvää tehostumista ja työtapojen kehittymistä tapahtuu varmimmin työntekijöiden hyvinvointia lisäämällä.
Tutustuin sekä suomalaiseen että ulkomaiseen kirjallisuuteen koskien työtä ja työnteon perusteita, työn sosiologiaa, työpsykologiaa, työhyvivointia, työyhteisöjen toimintaa ja motivointia, työn iloa ja työn imua. Näiden kirjojen kautta tuli hyvin selville se, mitä työelämästä on kirjoitettu. Esille tuli hyvin myös se, että vaikka työelämä on erilaista eripuolilla maailmaa, niin hyvin moni asia toimii samoilla perusperiaatteilla joka puolella. Eri maiden erilaiset toimintakulttuurit eivät muuta sitä tilannetta, minkälainen on hyvä työyhteisö ja miten ongelmiin tulee puuttua, jotta työntekijä jaksaa työssäään. Tutustuin myös Kokkolan kaupungin työhyvinvoinnin teemavuoden toimintaan ja tapahtumiin. Teemavuosi oli vuosi 2011.
Empiirisen osuuden tutkielmastani tein kyselytutkimuksena Kokkolan kaupungin työntekijöille. Kyselyitä lähti n. 3000:lle hengelle ja vastauksia tuli 766. Kyselyssä oli pääasiassa kysymyksiä koskien työhyvinvointia, työviihtyvyyttä ja työilmapiiriä, mutta myös muutama teemavuoteen liittyvä kysymys. Tuloksista näkyi, että työilmapiirissä ja työviihtyvyydessä on jonkin verran parantamisen varaa, vaikkakaan tilanne ei ole niin huono kuin se voisi pahimmillaan olla. Vastaukset olivat yllättävän samansuuntaisia riippumatta sukupuoli tai ikäjakaumasta, tai edes siitä oliko vastaaja vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Lähes joka työyhteisössä on suurena asiana tiedonkulun huonous, hitaus tai kokonaan puuttuminen. Tutkimukseni mukaan Kokkolan kaupungilla tämäkin asia on aika hyvin hallinnassa. Asioista kyllä tiedotetaan kohtalaisen hyvin. On siis mahdollista, että on myös muita yhteisöjä, joissa tietoa on saatavilla, jos sitä haluaa saada. Pohdinkin vastauksia lukiessani, minkä verran työntekijät oikeasti lukevat tiedotteita ja sähköpostejaan? Isona organisaationa Kokkolan kaupungilla on tarpeen vielä perehdyttää esimiehet työilmapiiriasioihin ja työyhteisöjen ongelmien ratkaisutapoihin. V. 2009 alussa tapahtunut kuntaliitos aiheutti jonkin verran myllerrystä työntekijöiden kesken. Tuli uusia töitä ja uusia työkavereita. Tämän aiheuttama muutos koettiin kuitenkin loppujen lopuksi hyvänä, vaikka alussa lisätyö ja töiden muuttuminen olikin aiheuttamassa työn liikakuormitusta ja stressiäkin. Kyselyn mukaan tilanteen tasaantuessa töiden muuttuminen koettiin enemmän hyvänä kuin huonona asiana. Muutos koettiin työtä tehostavana.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa tuli esille, että vaikka työhyvinvoinnin eteen on tehty jo vuosia töitä, on tutkimuksia ja raportteja, niin vielä on tehtävä edessä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että työelämää ei tahdottaisi kehittää. Vaan pikemminkin siitä, että koska kyse on työtehon hitaasta kehittymisestä, se jää helposti nopeiden taloudellisten säästöjen jalkoihin. Tutkimuksissa on kuitenkin tullut esille, että pysyvää tehostumista ja työtapojen kehittymistä tapahtuu varmimmin työntekijöiden hyvinvointia lisäämällä.