Virastojen ja yritysten strategiaprosessien erot: Vertailussa virastojen ja yritysten strategiaprosessien johtaminen, toteutus ja seuranta
Pihlaja, Hannu (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä strategia on ja minkälaisia käsitteitä siihen liittyy, minkälaisista työvaiheista ja menetelmistä strategiaprosessi koostuu ja miten yrityksen ja julkishallinnon strategiaprosessit eroavat toisistaan.
Tutkielman teoriaosuudessa luodaan katsaus alan teoriakirjallisuuteen. Teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään strategiakäsitteeseen sekä sen alakäsitteisiin. Strategiakäsitteestä erotetaan strategisen ajattelun käsite, joka jaetaan edelleen strategiseen suunnitteluun, -analyysiin ja -johtamiseen pohtien samalla näiden käsitteiden sisältöä ja keskinäisiä yhteenliittymiä. Tarkastelu nojautuu strategiakoulukuntiin Mintzbergin, Ahlstrandin ja Lampelin tekemän kymmenen koulukunnan jaottelun mukaisesti. Teoriaosuus jatkuu strategiaprosessiin liittyvien käsitteiden määrittelyllä, mihin kuuluu myös erilaisten prosessimallien esittely. Lisäksi pohditaan julkishallinnon ja yritysten strategisia erityispiirteitä sekä strategiaprosessin käynnistämisen taustoja ja motiiveja. Teoriaosuuden päähuomio kohdistuu strategiaprosessin vaiheistukseen, mikä käydään läpi Lindroosin ja Lohiveden mallia mukaillen. Jokaisen vaiheen sisällä pyritään myös tuomaan esille yritysten ja julkishallinnon toimintatapojen erityispiirteitä vertailemalla näitä keskenään. Lopuksi esitellään vielä keskeisimmät strategiaprosessissa apuna käytettävät kolme strategiatyökalua, jotka ovat Benchmarking, Balanced Scorecard ja SWOT-analyysi.
Tutkielman empiirisessä osuudessa analysoidaan sitä, miten yrityksen ja julkishallinnon strategiaprosessit eroavat toisistaan käytännössä. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen vertaileva tutkimus, jonka aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelut suoritettiin touko-heinäkuussa 2016 ja kohdeorganisaatioina oli viisi suomalaista yritystä ja viisi valtion virastoa. Näistä jokaisesta organisaatiosta valittiin haastateltavaksi yksi strategisen johtamisen asiantuntija. Haastatteluteemat perustuvat strategiprosessin kulun teoriaan, millä varmistettiin tutkielman teorian ja empirian yhteensopivuus sekä haastattelutulosten keskinäinen vertailtavuus.
Tutkielman tulokset osoittavat, että julkishallinnon ja yritysten strategiaprosesseissa on eroja. Nämä erot liittyvät ensinnäkin strategian elinkaareen vaikuttaviin tekijöihin, joista yrityksillä keskeisimpänä on toimintaympäristön muutokset ja virastoilla hallinnonalan ohjeistus sitoa strategia hallituskausiin. Toinen ero liittyy sidosryhmiin, joista yrityksillä tärkeimpiä ovat omistajat, henkilöstö ja asiakkaat, kun taas virastoilla ne ovat asiakkaat, hallintokumppanit sekä ohjaavat ja valvovat viranomaiset. Kolmas ero tulee mission muotoutumiseen vaikuttavista tekijöistä, joita yritysten kohdalla ovat asiakkaat ja omistajat, kun taas virastojen perustehtävät tulevat suoraan lainsäädännöstä. Neljäs ero liittyy strategian toimeenpanoon, joka yrityksissä tapahtuu useimmiten must-win battlejen ja roadmappien kautta, kun taas virastoissa on käytössä tulosohjausmalli. Yhteisenä tekijänä näiden kaikkien erojen taustalla voidaan pitää valtionhallintoa ja lainsäädäntöä, joiden ohjaava vaikutus näkyy virastojen toiminnassa ja myös strategiaprosessin kulussa.
Tutkielman teoriaosuudessa luodaan katsaus alan teoriakirjallisuuteen. Teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään strategiakäsitteeseen sekä sen alakäsitteisiin. Strategiakäsitteestä erotetaan strategisen ajattelun käsite, joka jaetaan edelleen strategiseen suunnitteluun, -analyysiin ja -johtamiseen pohtien samalla näiden käsitteiden sisältöä ja keskinäisiä yhteenliittymiä. Tarkastelu nojautuu strategiakoulukuntiin Mintzbergin, Ahlstrandin ja Lampelin tekemän kymmenen koulukunnan jaottelun mukaisesti. Teoriaosuus jatkuu strategiaprosessiin liittyvien käsitteiden määrittelyllä, mihin kuuluu myös erilaisten prosessimallien esittely. Lisäksi pohditaan julkishallinnon ja yritysten strategisia erityispiirteitä sekä strategiaprosessin käynnistämisen taustoja ja motiiveja. Teoriaosuuden päähuomio kohdistuu strategiaprosessin vaiheistukseen, mikä käydään läpi Lindroosin ja Lohiveden mallia mukaillen. Jokaisen vaiheen sisällä pyritään myös tuomaan esille yritysten ja julkishallinnon toimintatapojen erityispiirteitä vertailemalla näitä keskenään. Lopuksi esitellään vielä keskeisimmät strategiaprosessissa apuna käytettävät kolme strategiatyökalua, jotka ovat Benchmarking, Balanced Scorecard ja SWOT-analyysi.
Tutkielman empiirisessä osuudessa analysoidaan sitä, miten yrityksen ja julkishallinnon strategiaprosessit eroavat toisistaan käytännössä. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen vertaileva tutkimus, jonka aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelut suoritettiin touko-heinäkuussa 2016 ja kohdeorganisaatioina oli viisi suomalaista yritystä ja viisi valtion virastoa. Näistä jokaisesta organisaatiosta valittiin haastateltavaksi yksi strategisen johtamisen asiantuntija. Haastatteluteemat perustuvat strategiprosessin kulun teoriaan, millä varmistettiin tutkielman teorian ja empirian yhteensopivuus sekä haastattelutulosten keskinäinen vertailtavuus.
Tutkielman tulokset osoittavat, että julkishallinnon ja yritysten strategiaprosesseissa on eroja. Nämä erot liittyvät ensinnäkin strategian elinkaareen vaikuttaviin tekijöihin, joista yrityksillä keskeisimpänä on toimintaympäristön muutokset ja virastoilla hallinnonalan ohjeistus sitoa strategia hallituskausiin. Toinen ero liittyy sidosryhmiin, joista yrityksillä tärkeimpiä ovat omistajat, henkilöstö ja asiakkaat, kun taas virastoilla ne ovat asiakkaat, hallintokumppanit sekä ohjaavat ja valvovat viranomaiset. Kolmas ero tulee mission muotoutumiseen vaikuttavista tekijöistä, joita yritysten kohdalla ovat asiakkaat ja omistajat, kun taas virastojen perustehtävät tulevat suoraan lainsäädännöstä. Neljäs ero liittyy strategian toimeenpanoon, joka yrityksissä tapahtuu useimmiten must-win battlejen ja roadmappien kautta, kun taas virastoissa on käytössä tulosohjausmalli. Yhteisenä tekijänä näiden kaikkien erojen taustalla voidaan pitää valtionhallintoa ja lainsäädäntöä, joiden ohjaava vaikutus näkyy virastojen toiminnassa ja myös strategiaprosessin kulussa.