Sopimussääteiset muotovaatimukset: kirjallisen muodon kannattavuus liikesopimuksissa
Pietilä, Katariina (2013)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Liikesopimukset tehdään usein kirjallisesti joko varsinaisesta muotovaraumasta sopimisen jälkeen tai vaikka muotovaraumaa ei olisikaan sopimukseen neuvoteltu. Taustalla vallitsevat erilaiset kirjallisen sopimuksen arvostamiset, jonka seurauksena kirjallinen sopimus nähdään sopimussuhteen alussa edullisempana kuin luottaminen suulliseen sopimiseen. Tutkielman tehtävänä on selvittää, mitä hyötyä sopimuksen kirjallisesta muodosta ja sitä täydentävistä ehdoista on, verrattuna kirjallisen muodon aiheuttamiin haittoihin ja kustannuksiin. Toisin sanoen, miksi liikesopimuksissa ylipäätään sovitaan kirjallisen muodon käyttämisestä?
Tutkielman aineistona käytetään niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin lähteitä. Koska sopimussääteisiä muotovaatimuksista ei ole lainsäädäntöä eikä juurikaan oikeuskäytäntöä, erilaisten tutkimusten ja artikkeleiden rooli korostuu tutkielmassa. Tutkielmassa käydään laajasti läpi muotovarauma liikesopimuksissa, kirjallista muotoa tukevat boilerplate -ehdot sekä sopimuksen laatimisprosessi sopimussuunnittelusta sopimuksen syntymiseen.
Sopimussääteisten muotovaatimusten tarkoituksena on tuoda selkeyttä ja luottamusta sopimussuhteeseen. Kirjallisen muodon arvostamisen taustalla on nähty länsimainen kulttuuri, epäluottamus sopijapuolen kykyyn toimia sopimuksen mukaisella tavalla varsinkin silloin, kun kyseessä on uusi sopimuskumppani tai kun toimitaan hyvin epävarmalla toimialalla. Sopimuskohteen ollessa taloudellisesti arvokas tai sopijakumppaneiden ollessa kokeneita liikemiehiä, kirjallinen sopimus nähdään jo eräänlaisena liiketapana. Kirjallista sopimista puolestaan vähentävät sopijapuolten hyvät henkilökohtaiset suhteet sekä sopimuskohteen vähäinen merkitys. Sopimuksen kirjallinen muoto tuo mukanaan myös hyvin paljon ongelmia silloin, kun kirjallisen muodon oikeusvaikutuksia ei tarkenneta. Suomessa sopimussääteisten muotovaatimusten ei ole nähty tuovan sitovia vaikutuksia, vaan sitovuuden sijaan korostetaan sopimusperusteisia muotovaatimuksia ainoastaan ohjeluonteisiksi, joiden tehtävänä on todisteluvaikutuksen lisääminen sekä näyttövaatimusten kiristäminen, mikäli suulliseen sopimiseen halutaan vedota.
Kirjallisten sopimusten ja hyvien henkilökohtaisten suhteiden tuman luottamuksen tulisi kuitenkin toimia toistensa komplementteina, jotta hyvät pitkäkestoiset liikesuhteet voidaan luoda ja ylläpitää.
Tutkielman aineistona käytetään niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin lähteitä. Koska sopimussääteisiä muotovaatimuksista ei ole lainsäädäntöä eikä juurikaan oikeuskäytäntöä, erilaisten tutkimusten ja artikkeleiden rooli korostuu tutkielmassa. Tutkielmassa käydään laajasti läpi muotovarauma liikesopimuksissa, kirjallista muotoa tukevat boilerplate -ehdot sekä sopimuksen laatimisprosessi sopimussuunnittelusta sopimuksen syntymiseen.
Sopimussääteisten muotovaatimusten tarkoituksena on tuoda selkeyttä ja luottamusta sopimussuhteeseen. Kirjallisen muodon arvostamisen taustalla on nähty länsimainen kulttuuri, epäluottamus sopijapuolen kykyyn toimia sopimuksen mukaisella tavalla varsinkin silloin, kun kyseessä on uusi sopimuskumppani tai kun toimitaan hyvin epävarmalla toimialalla. Sopimuskohteen ollessa taloudellisesti arvokas tai sopijakumppaneiden ollessa kokeneita liikemiehiä, kirjallinen sopimus nähdään jo eräänlaisena liiketapana. Kirjallista sopimista puolestaan vähentävät sopijapuolten hyvät henkilökohtaiset suhteet sekä sopimuskohteen vähäinen merkitys. Sopimuksen kirjallinen muoto tuo mukanaan myös hyvin paljon ongelmia silloin, kun kirjallisen muodon oikeusvaikutuksia ei tarkenneta. Suomessa sopimussääteisten muotovaatimusten ei ole nähty tuovan sitovia vaikutuksia, vaan sitovuuden sijaan korostetaan sopimusperusteisia muotovaatimuksia ainoastaan ohjeluonteisiksi, joiden tehtävänä on todisteluvaikutuksen lisääminen sekä näyttövaatimusten kiristäminen, mikäli suulliseen sopimiseen halutaan vedota.
Kirjallisten sopimusten ja hyvien henkilökohtaisten suhteiden tuman luottamuksen tulisi kuitenkin toimia toistensa komplementteina, jotta hyvät pitkäkestoiset liikesuhteet voidaan luoda ja ylläpitää.