Venäjän WTO:n jäsenyyden vaikutukset palvelujen kauppaan
Pesola, Heli (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Jo yli vuosikymmenen ajan Venäjä on hakenut jäsenyyttä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Yhtenä suurena ongelmana näiden liittymisneuvotteluiden aikana on ollut palvelujen kauppa. Keskustelua onkin käyty niin eri palvelualojen vapauttamisesta toimimaan vapaan kilpailun alaisena kuin erilaisten säädösten ja rajoitusten poistamisesta kansainvälisten palveluntarjoajien osalta.
Venäjällä palvelumarkkinat ovat suhteellisen uudet, eivätkä ne ole päässeet kunnolla kehittymään kuin vasta vuoden 1991 jälkeen, jolloin Neuvostoliitto romahti ja Venäjän Federaatio muodostettiin. Siispä moni ala on vielä niin sanotusti ”lapsenkengissä”, eivätkä siksi ole vielä valmiita kohtaamaan kansainvälistä kilpailua. Venäjän ylläpitämät suojelutoimet ovat myös hidastaneet tätä kehitystä. Toisaalta nämä alat ovat juuri niitä, jotka kipeimmin tarvitsisivat ulkomaisten yritysten mukanaan tuomaa teknologiaa ja tietotaitoa, jotta nekin voisivat kehittyä vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin.
WTO:n liittymisneuvotteluiden aikana Venäjä on käynyt kahdenkeskisiä neuvotteluja yli kolmenkymmenen WTO:n jäsenvaltion kanssa koskien palvelujen kauppaa ja sen tilaa Venäjällä. Näillä jäsenvaltioilla on ollut erilaisia vaatimuksia palvelujen markkinoillepääsyn ja ulkomaisten palvelujentarjoajien kohtelun osalta omien intressiensä mukaisesti.
Venäjä on jo saanut päätökseen kaikki kahdenkeskiset neuvottelut palvelujen kaupan osalta. Tärkeimpinä neuvotteluvastapuolina voidaan nähdä Yhdysvallat sekä Euroopan Unioni. Molemmille osapuolille Venäjä lupasi avata markkinoitaan toisten palvelualojen osalta, mutta toisaalta se aikoi jatkaa suojelutoimenpiteitä toisten palvelualojen osalta. Kokonaisuudessaan Venäjä on kuitenkin luvannut avata noin 30 palvelusektoria ilman minkäänlaisia rajoitteita.
Nähtäväksi kuitenkin jää milloin Venäjä todella liittyy WTO:hon ja millaisin ehdoin se tapahtuu palvelujen kaupan osalta. Nämä lopulliset sopimusehdot määräävät myös sen, miten tilanne todella tulee muuttumaan ulkomaisten palvelujentarjoajien osalta Venäjällä, kun lopullinen liittyminen tapahtuu.
Venäjällä palvelumarkkinat ovat suhteellisen uudet, eivätkä ne ole päässeet kunnolla kehittymään kuin vasta vuoden 1991 jälkeen, jolloin Neuvostoliitto romahti ja Venäjän Federaatio muodostettiin. Siispä moni ala on vielä niin sanotusti ”lapsenkengissä”, eivätkä siksi ole vielä valmiita kohtaamaan kansainvälistä kilpailua. Venäjän ylläpitämät suojelutoimet ovat myös hidastaneet tätä kehitystä. Toisaalta nämä alat ovat juuri niitä, jotka kipeimmin tarvitsisivat ulkomaisten yritysten mukanaan tuomaa teknologiaa ja tietotaitoa, jotta nekin voisivat kehittyä vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin.
WTO:n liittymisneuvotteluiden aikana Venäjä on käynyt kahdenkeskisiä neuvotteluja yli kolmenkymmenen WTO:n jäsenvaltion kanssa koskien palvelujen kauppaa ja sen tilaa Venäjällä. Näillä jäsenvaltioilla on ollut erilaisia vaatimuksia palvelujen markkinoillepääsyn ja ulkomaisten palvelujentarjoajien kohtelun osalta omien intressiensä mukaisesti.
Venäjä on jo saanut päätökseen kaikki kahdenkeskiset neuvottelut palvelujen kaupan osalta. Tärkeimpinä neuvotteluvastapuolina voidaan nähdä Yhdysvallat sekä Euroopan Unioni. Molemmille osapuolille Venäjä lupasi avata markkinoitaan toisten palvelualojen osalta, mutta toisaalta se aikoi jatkaa suojelutoimenpiteitä toisten palvelualojen osalta. Kokonaisuudessaan Venäjä on kuitenkin luvannut avata noin 30 palvelusektoria ilman minkäänlaisia rajoitteita.
Nähtäväksi kuitenkin jää milloin Venäjä todella liittyy WTO:hon ja millaisin ehdoin se tapahtuu palvelujen kaupan osalta. Nämä lopulliset sopimusehdot määräävät myös sen, miten tilanne todella tulee muuttumaan ulkomaisten palvelujentarjoajien osalta Venäjällä, kun lopullinen liittyminen tapahtuu.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]