Vaikea vapaus. Sananvapaus aiheena Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 2000- ja 2010-luvuilla
Perttula, Ville (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, miten Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kirjoitetaan sananvapaudesta. Tutkimusaineistona käytettiin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla vuosina 2000–2004 ja 2010–2014 julkaistua, 199 sananvapautta käsittelevää yleisönosastokirjoitusta.
Laadullisen analyysin menetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä, jonka avulla selvitettiin, millaisia sananvapauteen liittyviä diskursseja eli puhetapoja yleisönosastokirjoituksista löytyy. Tutkimuksessa analysoitiin myös, millaisia sananvapautta käsitteleviä representaatioita eli kuvauksia diskursseissa muodostuu. Tässä käytettiin apuna Kuneliuksen kehittämää, sananvapauden tarkasteluun sopivaa nelikenttää. Määrällisen analyysin avulla selvitettiin yleisönosastokirjoitusten määrät, diskurssien tuottamisen määrät ja kirjoittajien sukupuolijakauma.
Sananvapaudesta kirjoittamisen huomattiin yleistyneen Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Sananvapaudesta kirjoitettiin pääosin etu- ja sukunimellä, ei nimimerkillä. Sananvapaudesta kirjoittivat pääasiassa miehet.
Diskurssianalyysin avulla tutkimusaineistosta löydettiin neljä diskurssia: vapaus ja vastuu -, raja-, muutos- ja uhkadiskurssit. Uhkadiskurssi todettiin aineiston yleisimmäksi diskurssiksi. Kuneliuksen hahmottelemalla nelikentällä tarkasteltuna sananvapauden representaatiot jäivät pääosin liberaalis-pragmatistiselle alueelle. Tämä tarkoittaa, että niissä painotettiin rauhanomaisen keskustelun jatkamista ja julkisen keskustelun tärkeyttä.
Tuloksista pääteltiin, että sananvapauden uhkaaminen ja sananvapautta koskevat negatiiviset muutokset lisäsivät julkista keskustelua. Tuloksista pääteltiin myös, että liiallinen sananvapaus koettiin negatiiviseksi asiaksi. Tämän vuoksi valvonta ja sananvapauden lainvoimainen rajoittaminen nähtiin positiivisena asiana. Rajoittamaton vapaus koettiin uhaksi.
Laadullisen analyysin menetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä, jonka avulla selvitettiin, millaisia sananvapauteen liittyviä diskursseja eli puhetapoja yleisönosastokirjoituksista löytyy. Tutkimuksessa analysoitiin myös, millaisia sananvapautta käsitteleviä representaatioita eli kuvauksia diskursseissa muodostuu. Tässä käytettiin apuna Kuneliuksen kehittämää, sananvapauden tarkasteluun sopivaa nelikenttää. Määrällisen analyysin avulla selvitettiin yleisönosastokirjoitusten määrät, diskurssien tuottamisen määrät ja kirjoittajien sukupuolijakauma.
Sananvapaudesta kirjoittamisen huomattiin yleistyneen Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Sananvapaudesta kirjoitettiin pääosin etu- ja sukunimellä, ei nimimerkillä. Sananvapaudesta kirjoittivat pääasiassa miehet.
Diskurssianalyysin avulla tutkimusaineistosta löydettiin neljä diskurssia: vapaus ja vastuu -, raja-, muutos- ja uhkadiskurssit. Uhkadiskurssi todettiin aineiston yleisimmäksi diskurssiksi. Kuneliuksen hahmottelemalla nelikentällä tarkasteltuna sananvapauden representaatiot jäivät pääosin liberaalis-pragmatistiselle alueelle. Tämä tarkoittaa, että niissä painotettiin rauhanomaisen keskustelun jatkamista ja julkisen keskustelun tärkeyttä.
Tuloksista pääteltiin, että sananvapauden uhkaaminen ja sananvapautta koskevat negatiiviset muutokset lisäsivät julkista keskustelua. Tuloksista pääteltiin myös, että liiallinen sananvapaus koettiin negatiiviseksi asiaksi. Tämän vuoksi valvonta ja sananvapauden lainvoimainen rajoittaminen nähtiin positiivisena asiana. Rajoittamaton vapaus koettiin uhaksi.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]