Samat säännöt kaikille: Peruskoulujen järjestyksen- ja kurinpidon oikeudelliset edellytykset
Perttola, Laura (2013)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Peruskoulujen järjestyksen- ja kurinpidon normisääntely sisältyy perusopetuslakiin. Säännöksiä on muutettu viimeksi vuonna 2003, jolloin lakiin lisättiin mahdollisuus evätä oppilaalta opetus jäljellä olevan työpäivän ajaksi sekä velvoite laatia ja toimeenpanna suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Myös järjestyssääntöjen laatiminen ja niiden sisältö tulivat tuolloin ensimmäistä kertaa perusopetuslain sääntelyn piiriin. Nyt perusopetuslakia ollaan jälleen uudistamassa turvallista oppimisympäristöä ja kurinpitoa koskevien säädösten osalta, sillä oppilaiden hyvinvointi on heikentynyt eikä työrauhahäiriöihin ja koulukiusaamiseen ole pystytty puuttumaan riittävästi nykyisin keinoin.
Tutkimuksessa tarkastellaan perusopetuksen järjestäjän käytettävissä olevia kurinpitokeinoja, koulun valvontavastuun ja kurinpito-oikeuden ulottuvuutta sekä sitä, miten koulut soveltavat järjestyksen- ja kurinpitoa koskevaa lainsäädäntöä käytännön hallintotoiminnassa. Näkökulma painottuu oppilaan oikeuksiin sekä julkisen vallan käyttäjän velvollisuuteen turvata perusoikeuksien toteutuminen. Lainopillisen analyysin keinoin määritellään työrauhan ja oppilaan asiallisen käyttäytymisen merktys lainsäädännössä sekä
koulun toimivallan sisältö ja rajat. Oikeudellisen sääntelyn systematisointia ja tulkintaa on syvennetty tarkastelemalla aluehallintoviranomaisten ja ylimpien laillisuusvalvojien kurinpitoa koskeviin kanteluihin antamia ratkaisuja. Koulujen järjestyksenpidon tarkastelu perustuu julkaistujen järjestyssääntöjen analyysiin, jossa on käytetty oikeussosiologista kysymyksenasettelua ja tutkimusmenetelmiä. Järjestyssääntöjä tutkitaan lain vaikutusten ja määräysten noudattamisen näkökulmasta, jolloin oikeuden katsotaan muodostuvan lainsäätäjän ja viranomaisten välisen vuoropuhelun kautta.
Kurinpitoa koskevassa lainsäädännössä on tulkinnanvaraisia säännöksiä erityisesti koulun toimivallan ulottuvuudesta. Oppilaiden yhdenvertaisuuden kannalta on ongelmallista, että osa kouluista tulkitsee koulun valvonta- ja kurinpitovallan ulottuvan oppilaiden koulumatkoihin. Koulut ovat myös saaneet huomautuksia käytettyään kurinpitokeinoja, joita lainsäädäntö ei tunne. Lisäksi monien koulujen järjestyssäännöissä määrätään opettajien oikeudesta ottaa haltuun vaaralliset ja opetusta häiritsevät esineet, mikä on ristiriidassa voimassaolevan lain kanssa. Perusopetuksen normiohjausta onkin täsmennettävä
oppilaiden oikeuksien turvaamiseksi.
Tämän tutkimuksen perusteella lainsäätäjä on tuomassa lakisääntelyn piiriin useimmat niistä koulujen käyttämistä kurinpitomenettelyistä, joiden voidaan katsoa vaarantavan oppilaiden oikeuksien toteutumisen voimassaolevan lainsäädännön mukaan. Tämä vähentäisi vallitsevan oikeustilan ristiriitoja, mutta jää tulevan tutkimuksen arvioitavaksi, korjaako puuttumiskeinojen ja koulun toimivallan lisääminen oppimisympäristön ja kouluviihtyvyyden puutteita.
Tutkimuksessa tarkastellaan perusopetuksen järjestäjän käytettävissä olevia kurinpitokeinoja, koulun valvontavastuun ja kurinpito-oikeuden ulottuvuutta sekä sitä, miten koulut soveltavat järjestyksen- ja kurinpitoa koskevaa lainsäädäntöä käytännön hallintotoiminnassa. Näkökulma painottuu oppilaan oikeuksiin sekä julkisen vallan käyttäjän velvollisuuteen turvata perusoikeuksien toteutuminen. Lainopillisen analyysin keinoin määritellään työrauhan ja oppilaan asiallisen käyttäytymisen merktys lainsäädännössä sekä
koulun toimivallan sisältö ja rajat. Oikeudellisen sääntelyn systematisointia ja tulkintaa on syvennetty tarkastelemalla aluehallintoviranomaisten ja ylimpien laillisuusvalvojien kurinpitoa koskeviin kanteluihin antamia ratkaisuja. Koulujen järjestyksenpidon tarkastelu perustuu julkaistujen järjestyssääntöjen analyysiin, jossa on käytetty oikeussosiologista kysymyksenasettelua ja tutkimusmenetelmiä. Järjestyssääntöjä tutkitaan lain vaikutusten ja määräysten noudattamisen näkökulmasta, jolloin oikeuden katsotaan muodostuvan lainsäätäjän ja viranomaisten välisen vuoropuhelun kautta.
Kurinpitoa koskevassa lainsäädännössä on tulkinnanvaraisia säännöksiä erityisesti koulun toimivallan ulottuvuudesta. Oppilaiden yhdenvertaisuuden kannalta on ongelmallista, että osa kouluista tulkitsee koulun valvonta- ja kurinpitovallan ulottuvan oppilaiden koulumatkoihin. Koulut ovat myös saaneet huomautuksia käytettyään kurinpitokeinoja, joita lainsäädäntö ei tunne. Lisäksi monien koulujen järjestyssäännöissä määrätään opettajien oikeudesta ottaa haltuun vaaralliset ja opetusta häiritsevät esineet, mikä on ristiriidassa voimassaolevan lain kanssa. Perusopetuksen normiohjausta onkin täsmennettävä
oppilaiden oikeuksien turvaamiseksi.
Tämän tutkimuksen perusteella lainsäätäjä on tuomassa lakisääntelyn piiriin useimmat niistä koulujen käyttämistä kurinpitomenettelyistä, joiden voidaan katsoa vaarantavan oppilaiden oikeuksien toteutumisen voimassaolevan lainsäädännön mukaan. Tämä vähentäisi vallitsevan oikeustilan ristiriitoja, mutta jää tulevan tutkimuksen arvioitavaksi, korjaako puuttumiskeinojen ja koulun toimivallan lisääminen oppimisympäristön ja kouluviihtyvyyden puutteita.