Nuorten osallisuus kunnan nuorisotyön palvelujen kehittämiseen
Perkiö, Susa (2013)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Hyvinvointiyhteiskuntamme byrokraattiset, jäykät toimintatavat ja toimimattomat, jopa tarpeettomat palvelut eivät vastaa kuntalaisten odotuksia ja tarpeita. Toimintatavat ja palveluiden kehittämisprosessit vaativat muutosta parempaan. Tässä tutkimuksessa muutostyön taustateoriana ovat deliberatiivisen demokratian ja käyttäjälähtöisen työn kehittämistoiminnan idean mukaiset käsitykset yhteistoimintaan osallistuvasta aktiivisesta kuntalaisesta. Teoreettisena ajatuksena on, että yhteiskuntamme palveluita voidaan kehittää sekä taloudellisuuden että tarpeenmukaisuuden näkökulmista mahdollistamalla kuntalaisen mukaan tulo palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin yhdessä ammattilaisten ja yhteistyöverkostojen kanssa.
Tässä tutkimuksessa syvennyttiin nuorten kuntalaisten osallisuuden toteutumiseen kunnan nuorisotyön palvelujen kehittämisessä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineistona käytettiin valmiita aineistoja. Aineistona käytetyt nuorisopoliittiset kehittämissuunnitelmat ovat julkisia asiakirjoja ja sisältävät tietoa nuorten osallisuudesta nuorisotyön palvelujen kehittämiseen ja näin ollen sopivia tähän tutkimukseen. Aineistoksi valikoitujen kahdeksan kaupungin nuorisopoliittisista kehittämissuunnitelmista tarkasteltiin teoriaosuuden pohjalta muodostetun ryhmittelyn avulla deliberatiivisen demokratian ja käyttäjälähtöisen kehittämistyön ideoiden toteutumista. Lisäksi aineistosta tarkasteltiin nuorten osallisuuden tasojen toteutumista tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuuden näkökulmista.
Tämän tutkimuksen mukaan deliberatiivisen demokratian ja käyttäjälähtöisen työn kehittämistoiminta toteutuu ammattilaisten keskuudessa hyvin. Sen sijaan nuorten kuntalaisten kanssa ne toteutuvat heikommin. Erityisesti nuorten asiantuntijuuden hyödyntäminen palvelujen kehittämistoiminnassa ja aikuisten, vanhempienkin, perehdyttäminen nuorten osallisuuden toteuttamiseen vaatii suunnitelmallista työtä. Osallisuuden tasoja tarkastellessa voidaan nähdä osallisuuden toteutuvan hyvin tieto- ja suunnitteluosallisuuden osalta. Toimintatavoissa korostuu osin vuorovaikutteisuus nuorten kanssa sekä nuorten tarpeiden kartoitus. Päätös- ja toimintaosallisuuden toteutuminen sen sijaan jää pääosin erilaisten vaikuttajaryhmien varaan ja näin ollen kohdistuu vain pieneen, aktiiviseen nuorten ryhmään.
Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että deliberatiivisen demokratian ja käyttäjälähtöisen työn kehittämistoiminnan toimintatapojen toteutuminen nuorten osalta vaatii aktiivisia, osallistuvia aikuisia, joilla on kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Lisäksi tarvitaan nuorisolähtöisten toimintatapojen osaamista mahdollistamaan nuoren palvelujen käyttäjän liittyminen yhteistyöverkostoihin ja palvelujen kehittämisprosesseihin. Osallisuustoiminnan toteutuminen nuorten osalta vaatii kunnan oman demokratiatoiminnan tarkastelua ja halutun osallisuustoiminnan määrittelyä sekä selkeää, käytännönläheistä suunnitelmaa sen toteuttamiseksi. Tulevaisuuden aktiiviset aikuiset tarvitsevat kasvunsa tueksi osallisuuden kokemuksia tänään.
Tässä tutkimuksessa syvennyttiin nuorten kuntalaisten osallisuuden toteutumiseen kunnan nuorisotyön palvelujen kehittämisessä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineistona käytettiin valmiita aineistoja. Aineistona käytetyt nuorisopoliittiset kehittämissuunnitelmat ovat julkisia asiakirjoja ja sisältävät tietoa nuorten osallisuudesta nuorisotyön palvelujen kehittämiseen ja näin ollen sopivia tähän tutkimukseen. Aineistoksi valikoitujen kahdeksan kaupungin nuorisopoliittisista kehittämissuunnitelmista tarkasteltiin teoriaosuuden pohjalta muodostetun ryhmittelyn avulla deliberatiivisen demokratian ja käyttäjälähtöisen kehittämistyön ideoiden toteutumista. Lisäksi aineistosta tarkasteltiin nuorten osallisuuden tasojen toteutumista tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuuden näkökulmista.
Tämän tutkimuksen mukaan deliberatiivisen demokratian ja käyttäjälähtöisen työn kehittämistoiminta toteutuu ammattilaisten keskuudessa hyvin. Sen sijaan nuorten kuntalaisten kanssa ne toteutuvat heikommin. Erityisesti nuorten asiantuntijuuden hyödyntäminen palvelujen kehittämistoiminnassa ja aikuisten, vanhempienkin, perehdyttäminen nuorten osallisuuden toteuttamiseen vaatii suunnitelmallista työtä. Osallisuuden tasoja tarkastellessa voidaan nähdä osallisuuden toteutuvan hyvin tieto- ja suunnitteluosallisuuden osalta. Toimintatavoissa korostuu osin vuorovaikutteisuus nuorten kanssa sekä nuorten tarpeiden kartoitus. Päätös- ja toimintaosallisuuden toteutuminen sen sijaan jää pääosin erilaisten vaikuttajaryhmien varaan ja näin ollen kohdistuu vain pieneen, aktiiviseen nuorten ryhmään.
Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että deliberatiivisen demokratian ja käyttäjälähtöisen työn kehittämistoiminnan toimintatapojen toteutuminen nuorten osalta vaatii aktiivisia, osallistuvia aikuisia, joilla on kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Lisäksi tarvitaan nuorisolähtöisten toimintatapojen osaamista mahdollistamaan nuoren palvelujen käyttäjän liittyminen yhteistyöverkostoihin ja palvelujen kehittämisprosesseihin. Osallisuustoiminnan toteutuminen nuorten osalta vaatii kunnan oman demokratiatoiminnan tarkastelua ja halutun osallisuustoiminnan määrittelyä sekä selkeää, käytännönläheistä suunnitelmaa sen toteuttamiseksi. Tulevaisuuden aktiiviset aikuiset tarvitsevat kasvunsa tueksi osallisuuden kokemuksia tänään.