"Kymmenen ehtii kysymään enemmän kuin yksi viisas vastata." Vuorovaikutus poliittisissa synkronisissa verkkokeskusteluissa
Penttinen, Tiina (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella vuorovaikutusta poliittisissa synkronisissa eli reaaliaikaisissa verkkokeskusteluissa. Tutkimusaineistona oli 13 verkkokeskustelua Otakantaa.fi-kansalaisfoorumilta, jonka kautta kansalaisilla on mahdollisuus kommentoida erilaisia valtionhallinnon hankkeita.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui poliittisen osallistumisen ja verkkodemokratian sekä verkkokeskustelujen ja vuorovaikutuksen käsitteiden ympärille. Aineistoa analysoitiin kolmessa vaiheessa. Aluksi aineistosta laskettiin puheenvuorojen määrät ja niiden jakaantuminen poliitikkojen ja kansalaisten kesken. Tämän jälkeen aineistosta erotettiin vuorovaikutteiset keskustelujaksot, joilla tutkimuksessa tarkoitettiin sellaisia puheenvuoroja, joihin oli reagoitu vähintään kerran. Tämän jälkeen vuorovaikutteiset keskustelujaksot analysoitiin lausumien tasolla, jotka luokiteltiin aikaisemman tutkimuksen ja aineiston perusteella muodostetun luokitusrungon mukaisesti. Luokitusrungossa oli kymmenen kategoriaa, joista kuusi liittyi informaation pyytämiseen ja antamiseen, ja neljä myönteisten tai kielteisten reaktioiden osoittamiseen.
Keskimäärin yhteen keskusteluun osallistui 16 henkilöä, jotka käyttivät 122 puheenvuoroa. Vuorovaikutteisia keskustelujaksoja oli 202, joista suurin osa käytiin ministerien ja kansalaisten kesken informaatiota pyytävien ja antavien lausumien kautta. Myönteiset ja kielteiset reaktiot sen sijaan jäivät keskusteluissa vähäisiksi. Keskustelujen voitiin katsoa noudattavan hyvin pitkälti institutionaaliselle keskustelulle tyypillistä kysymys–vastaus-rakennetta, jossa poliitikot toimivat ensisijaisina vastaajina ja kansalaiset kysyjinä. Kansalaiset olivat kuitenkin roolissaan joustavampia ja asettuivat varsin usein myös vastaajan tai mielipiteen ilmaisijan asemaan. Synkronisissa poliittisissa verkkokeskusteluissa onkin tulosten mukaan vuorovaikutuspotentiaalia, joskin niiden rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa on toistaiseksi täydentävä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui poliittisen osallistumisen ja verkkodemokratian sekä verkkokeskustelujen ja vuorovaikutuksen käsitteiden ympärille. Aineistoa analysoitiin kolmessa vaiheessa. Aluksi aineistosta laskettiin puheenvuorojen määrät ja niiden jakaantuminen poliitikkojen ja kansalaisten kesken. Tämän jälkeen aineistosta erotettiin vuorovaikutteiset keskustelujaksot, joilla tutkimuksessa tarkoitettiin sellaisia puheenvuoroja, joihin oli reagoitu vähintään kerran. Tämän jälkeen vuorovaikutteiset keskustelujaksot analysoitiin lausumien tasolla, jotka luokiteltiin aikaisemman tutkimuksen ja aineiston perusteella muodostetun luokitusrungon mukaisesti. Luokitusrungossa oli kymmenen kategoriaa, joista kuusi liittyi informaation pyytämiseen ja antamiseen, ja neljä myönteisten tai kielteisten reaktioiden osoittamiseen.
Keskimäärin yhteen keskusteluun osallistui 16 henkilöä, jotka käyttivät 122 puheenvuoroa. Vuorovaikutteisia keskustelujaksoja oli 202, joista suurin osa käytiin ministerien ja kansalaisten kesken informaatiota pyytävien ja antavien lausumien kautta. Myönteiset ja kielteiset reaktiot sen sijaan jäivät keskusteluissa vähäisiksi. Keskustelujen voitiin katsoa noudattavan hyvin pitkälti institutionaaliselle keskustelulle tyypillistä kysymys–vastaus-rakennetta, jossa poliitikot toimivat ensisijaisina vastaajina ja kansalaiset kysyjinä. Kansalaiset olivat kuitenkin roolissaan joustavampia ja asettuivat varsin usein myös vastaajan tai mielipiteen ilmaisijan asemaan. Synkronisissa poliittisissa verkkokeskusteluissa onkin tulosten mukaan vuorovaikutuspotentiaalia, joskin niiden rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa on toistaiseksi täydentävä.