Kuinka tarinoita kuunnellaan? Keskustelunanalyyttinen tutkimus tarinankerronnan vuorovaikutuksen rakentumisesta.
Penttilä, Maija (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma keskittyy tarkastelemaan tarinankerronnan vuorovaikutuksen rakentumista keskustelunanalyysin keinoin. Keskustelunanalyysin teoreettisen ja metodisen tutkimusotteen avulla aineistosta eritellään tarinankerronnan ohessa tuotettuja vuoroja ja tutkitaan, kuinka aktiivisesti ne rakentavat vuorovaikutustilannetta. Tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, millaisia erilaisia vuoroja tarinankerronnan ohessa tuotetaan ja miten ne rakentavat tarinankerronnan vuorovaikutustilannetta. Tutkielmassa pohditaan myös, kuinka aktiivista osallistumista erilaisilla vuoroilla ilmaistaan ja miten erilaiset vuorot sijoittuvat hahmotellulle aktiivisuden jatkumolle. Kokonaiskuvan lisäksi tutkimus tarjoaa siis yksityiskohtaista tietoa jokaisesta oheisvuorojen tyypistä. Tutkimusaineistona toimii noin neljän tunnin pituinen videoitu arkikeskustelutilanne, jossa tutkimusaiheena olleita tarinoita esiintyy noin sata kappaletta.
Aineistossa ilmenneet tarinankerronnan ohessa tuotetut vuorot muodostavat viisi luokkaa, joista neljä jakautuu edelleen alaluokkiin. Ensimmäisen luokan muodostavat minimipalautteina tuotetut dialogipartikkelit. Kyseinen luokka on myös passiivisin. Toinen luokka koostuu tapauksista, joissa tilanteeseen osallistutaan nauraen. Naurusta muodostuvat vuorot jakautuvat edelleen sellaisiin, joissa nauru syntyy reaktiona ja sellaisiin, joissa naurulla ilmaistaan samanmielisyyttä. Kolmas ryhmä muodostuu kommenteista, jotka jakautuvat samanlinjaisiin ja erilinjaisiin. Neljänteen ryhmään kuuluu tarinaa koskevat kysymykset, joista muodostuu kaksi alaluokkaa sen perusteella, vaatiiko kysymys vastauksen vai ei. Viides ja aktiivisin ryhmä ovat tarinat, joissa kerronta tapahtuu kertojan ja alkuperäisen kuuntelijan yhteistyönä. Tällaisia tarinoita tuotetaan sekä yhteistyössä että kilpailuna.
Tutkimuksessa havaitaan myös, että aktiivisuus lisääntyy ryhmästä toiseen edellä esitetyssä järjestyksessä, joten aktiivisuuden jatkumo kulkee katkeamattomana luokkien läpi. Tutkimuksen avulla hahmottunut kuuntelijan rooli on mukautuva ja monipuolinen, mutta myös välttämätön vuorovaikutuksen onnistumiseksi.
Aineistossa ilmenneet tarinankerronnan ohessa tuotetut vuorot muodostavat viisi luokkaa, joista neljä jakautuu edelleen alaluokkiin. Ensimmäisen luokan muodostavat minimipalautteina tuotetut dialogipartikkelit. Kyseinen luokka on myös passiivisin. Toinen luokka koostuu tapauksista, joissa tilanteeseen osallistutaan nauraen. Naurusta muodostuvat vuorot jakautuvat edelleen sellaisiin, joissa nauru syntyy reaktiona ja sellaisiin, joissa naurulla ilmaistaan samanmielisyyttä. Kolmas ryhmä muodostuu kommenteista, jotka jakautuvat samanlinjaisiin ja erilinjaisiin. Neljänteen ryhmään kuuluu tarinaa koskevat kysymykset, joista muodostuu kaksi alaluokkaa sen perusteella, vaatiiko kysymys vastauksen vai ei. Viides ja aktiivisin ryhmä ovat tarinat, joissa kerronta tapahtuu kertojan ja alkuperäisen kuuntelijan yhteistyönä. Tällaisia tarinoita tuotetaan sekä yhteistyössä että kilpailuna.
Tutkimuksessa havaitaan myös, että aktiivisuus lisääntyy ryhmästä toiseen edellä esitetyssä järjestyksessä, joten aktiivisuuden jatkumo kulkee katkeamattomana luokkien läpi. Tutkimuksen avulla hahmottunut kuuntelijan rooli on mukautuva ja monipuolinen, mutta myös välttämätön vuorovaikutuksen onnistumiseksi.