ANALYYTIKOIDEN OSAKESUOSITUSTEN VAIKUTUKSET OSAKKEIDEN TUOTTOIHIN SUOMEN OSAKEMARKKINOILLA 2000–2009
Peltoniemi, Lauri (2012)
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Analyytikoiden antamien osakesuositusten vaikutukset osakkeiden tuottoihin ovat ilmiönä anomalia eli säännönmukainen poikkeama sekä tehokkaiden markkinoiden hypoteesista että CAP-mallin oletuksista. Analyytikoiden antamien osakkeiden osto-, pidä- tai myyntisuositusten jälkeen osakkeiden hinnoissa ja volyymissä on aiemmissa tutkimuksissa havaittu sijoittajien aikaansaama reaktio, mikä on johtanut epänormaaleihin tuottoihin suosituksen julkaisun jälkeen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksessa analyytikoiden antamien osakesuositusten vaikutusta tutkitaan kokoamalla konsensussuositusten perusteella portfolioita, joiden sisältöä muokataan aina, kun osakkeiden suositukset muuttuvat. Portfolioiden tuottoja verrataan markkinatuottoihin epänormaalien tuottojen selvittämiseksi ja näiden tuottojen tilastollista merkittävyyttä testataan regressioanalyysilla. Tutkimuksessa testataan myös neljän eri yrityksen ominaisuuksia kuvaavan tunnusluvun avulla, onko saman suosituksen saaneilla osakkeilla yhtäläisyyksiä näissä ominaisuuksissa ja regressioanalyysin avulla testataan, onko ominaisuuksilla tilastollisesti merkittävää vaikutusta osakkeen tuottoihin.
Tutkimustulokset osoittavat, että analyytikoiden suosituksen saaneet osakkeet tuottivat epänormaaleja tuottoja. Suomessa olisi tarkasteluajanjaksolla 2000–2009 voinut saavuttaa huomattavia positiivisia epänormaaleja tuottoja seuraamalla analyytikoiden konsensussuosituksia. Epänormaalit tuotot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkittäviä, joten suosituksia ei voi näiden tulosten perusteella käyttää tuottojen ennustamiseen. Tuloksista selvisi myös, että osalla regressioanalyysissa yrityksen ominaisuuksia kuvaamaan käytetyistä tunnusluvuista oli tilastollisesti merkittävää vaikutusta tietyn suosituksen saaneiden osakkeiden tuottoihin, joten niiden huomioiminen tuottojen ennustamisessa olisi tulosten valossa perusteltua.
Tutkimuksessa analyytikoiden antamien osakesuositusten vaikutusta tutkitaan kokoamalla konsensussuositusten perusteella portfolioita, joiden sisältöä muokataan aina, kun osakkeiden suositukset muuttuvat. Portfolioiden tuottoja verrataan markkinatuottoihin epänormaalien tuottojen selvittämiseksi ja näiden tuottojen tilastollista merkittävyyttä testataan regressioanalyysilla. Tutkimuksessa testataan myös neljän eri yrityksen ominaisuuksia kuvaavan tunnusluvun avulla, onko saman suosituksen saaneilla osakkeilla yhtäläisyyksiä näissä ominaisuuksissa ja regressioanalyysin avulla testataan, onko ominaisuuksilla tilastollisesti merkittävää vaikutusta osakkeen tuottoihin.
Tutkimustulokset osoittavat, että analyytikoiden suosituksen saaneet osakkeet tuottivat epänormaaleja tuottoja. Suomessa olisi tarkasteluajanjaksolla 2000–2009 voinut saavuttaa huomattavia positiivisia epänormaaleja tuottoja seuraamalla analyytikoiden konsensussuosituksia. Epänormaalit tuotot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkittäviä, joten suosituksia ei voi näiden tulosten perusteella käyttää tuottojen ennustamiseen. Tuloksista selvisi myös, että osalla regressioanalyysissa yrityksen ominaisuuksia kuvaamaan käytetyistä tunnusluvuista oli tilastollisesti merkittävää vaikutusta tietyn suosituksen saaneiden osakkeiden tuottoihin, joten niiden huomioiminen tuottojen ennustamisessa olisi tulosten valossa perusteltua.