Veronkierto yrityskaupassa

Abstract

Tutkimus käsittelee yrityskauppaan liittyvien järjestelyjen veronkiertoa ja rajanvetoa hyväksyttyyn veron minimointiin sekä yrityskaupan osapuolten oikeusturvaa verotus-menettelyssä. Yrityskaupan käsite on tutkimuksessa laaja, minkä vuoksi veronkiertoa tutkitaan substanssikaupan ja osakkeiden kaupan lisäksi EVL:n mukaisissa yritysjärjestelyissä ja sukupolvenvaihdoksessa, kuitenkin vain kotimaisten yksityisten osakeyhtiöiden osalta. Tutkimuksessa selvitetään verosuunnittelun sekä veronkierron ja sitä ympäröivien käsitteiden sisältö. Veron kiertämisellä tarkoitetaan järjestelyjä, jotka poikkeavat tavanomaisesta vaihdannasta ja joilla pyritään saavuttamaan verolain tarkoitukselle vieraita veroetuja. Veronkiertonormeista tutkitaan tulo- ja varallisuusverotuksen VML 28 §:n yleislausekkeen, VML 29 §:n peitellyn osingon sekä yritysjärjestelyjen EVL 52g §:n säännöksen soveltamisedellytyksiä. Lisäksi tarkastellaan normien yhteissoveltamista. Normeja sovelletaan järjestelyihin, joilla saadaan veroetua, jota lainsäätäjä ei ole tarkoittanut ja joilla ei ole liiketaloudellisia perusteita tai ne ovat vähäisiä. Rajanvedon selvittämiseksi on analysoitu oikeuskäytäntöä. Oikeuskäytännössä normeja on sovellettu esimerkiksi osakekauppoihin, kun yhtiö on maksanut osakkeista ylihinnan sekä järjestelyihin, jotka on tehty luovutustoimina, mutta ovat todelliselta luonteeltaan voitonjakoa. Oikeussuojasta selvitetään verotusmenettelyssä noudatettavien periaatteiden, kuten luottamus- ja kuulemisperiaatteen lisäksi ennakkokannanottoa ja muutoksenhakua.