Wirkliche und erfundene Frauenleben. Geschlechterbilder und Fiktionalität in Peter Handkes Erzählungen Wunschloses Unglück und Die linkshändige Frau.
Parviainen, Anna-Riikka (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmassani tarkastellaan todellisia ja sepitettyjä kuvauksia naisten elämästä itävaltalaisen kirjailijan Peter Handken teoksissa Wunschloses Unglück (1971) ja Die linkshändige Frau (1976). Työssä analysoidaan erityisesti teoksissa esiintyviä naiskuvia ja naisen asemaa ylipäänsä, mutta myös mieskuva otetaan huomioon. Samalla pohditaan, kuinka todenmukaisia nämä teokset oikeastaan ovat, fiktiota vai faktaa.
Peter Handke on kirjoittanut kummatkin tutkittavina olevat teokset 1970-luvulla, jolloin kansainvälinen naisliike ja feministit alkoivat saada äänensä kuuluviin ja tasa-arvo nousi tärkeäksi puheenaiheeksi myös Saksassa ja Itävallassa. Myös kirjailijan omassa elämässä tapahtuneet suuret muutokset, kuten avioero ja äidin kuolema, ajoittuivat 1970-luvulle ja nousevat tärkeiksi teemoiksi tutkituissa teoksissa. Teoriaosuudessa valotetaan sukupuolitutkimuksen taustaa ja kerrotaan sen suuntauksista 1960-luvulta lähtien. Keskeisiä käsitteitä ovat mm. sukupuolistereotyyppi, sukupuolirooli, identiteetti ja Gender Studies. Erään tutkielman tärkeimmistä lähtökohdista muodostaa Simone de Beavoirin kirjassaan Le Deuxième Sexe (1949) luoma teoria, jonka mukaan sekä naiset että miehet ovat vapaita ja itse itseään määrääviä subjekteja. Teoriaosuudessa pyritään myös selvittämään, mitä fiktio kirjallisuudessa tarkoittaa. Fiktiivinen maailma voi olla kirjallisuudessa hyvin samankaltainen todellisen maailman kanssa ja aina ei voidakaan tietää, onko jokin tietty teos fiktiota vai faktaa.
Analyysissä käy ilmi, että Peter Handke antaa teoksissaan Wunschloses Unglück ja Die linkshändige Frau sekä stereotyyppisen että ei-stereotyyppisen kuvan naisista ja miehistä. Naispäähenkilöt, Maria ja Marianne, vaikuttavat kuitenkin enemmän ei-stereotyyppisiltä naisilta. Wunschloses Unglück kuvaa erittäin patriarkaalista ja hierarkista sukupuolijärjestystä ja Die linkshändige Frau taas sen murtumista. Kummatkin tutkitut teokset sijoittuvat fiktion ja todellisuuden välimaastoon, mutta Wunschloses Unglück osoittautui kuitenkin autenttisemmaksi kuin Die linkshändige Frau, joka perustuu fiktioon. Tutkittujen teosten ja Peter Handken oman perheen ja elämän väliltä löytyi myös lukuisia mielenkiintoisia yhtymäkohtia.
Peter Handke on kirjoittanut kummatkin tutkittavina olevat teokset 1970-luvulla, jolloin kansainvälinen naisliike ja feministit alkoivat saada äänensä kuuluviin ja tasa-arvo nousi tärkeäksi puheenaiheeksi myös Saksassa ja Itävallassa. Myös kirjailijan omassa elämässä tapahtuneet suuret muutokset, kuten avioero ja äidin kuolema, ajoittuivat 1970-luvulle ja nousevat tärkeiksi teemoiksi tutkituissa teoksissa. Teoriaosuudessa valotetaan sukupuolitutkimuksen taustaa ja kerrotaan sen suuntauksista 1960-luvulta lähtien. Keskeisiä käsitteitä ovat mm. sukupuolistereotyyppi, sukupuolirooli, identiteetti ja Gender Studies. Erään tutkielman tärkeimmistä lähtökohdista muodostaa Simone de Beavoirin kirjassaan Le Deuxième Sexe (1949) luoma teoria, jonka mukaan sekä naiset että miehet ovat vapaita ja itse itseään määrääviä subjekteja. Teoriaosuudessa pyritään myös selvittämään, mitä fiktio kirjallisuudessa tarkoittaa. Fiktiivinen maailma voi olla kirjallisuudessa hyvin samankaltainen todellisen maailman kanssa ja aina ei voidakaan tietää, onko jokin tietty teos fiktiota vai faktaa.
Analyysissä käy ilmi, että Peter Handke antaa teoksissaan Wunschloses Unglück ja Die linkshändige Frau sekä stereotyyppisen että ei-stereotyyppisen kuvan naisista ja miehistä. Naispäähenkilöt, Maria ja Marianne, vaikuttavat kuitenkin enemmän ei-stereotyyppisiltä naisilta. Wunschloses Unglück kuvaa erittäin patriarkaalista ja hierarkista sukupuolijärjestystä ja Die linkshändige Frau taas sen murtumista. Kummatkin tutkitut teokset sijoittuvat fiktion ja todellisuuden välimaastoon, mutta Wunschloses Unglück osoittautui kuitenkin autenttisemmaksi kuin Die linkshändige Frau, joka perustuu fiktioon. Tutkittujen teosten ja Peter Handken oman perheen ja elämän väliltä löytyi myös lukuisia mielenkiintoisia yhtymäkohtia.