Digitaalisen sarjakuvan erikoispiirteet
Palonkoski, Tiina (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan digitaalisen sarjakuvan erikoispiirteitä. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan käsiteanalyysin avulla aikaisemmissa tutkimuksissa ilmenneet sarjakuvan ja digitaalisen kerronnan erikoispiirteet. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tarkastellaan, miten kartoitetut erikoispiirteet ilmenevät kymmenessä digitaalisessa teoksessa. Sarjakuvan erikoispiirteet rajaavat sitä, millaisia ilmaisutapoja voidaan pitää sarjakuvina. Digitaalisen kerronnan erikoispiirteet taas kuvaavat sitä, miten ilmaisumuoto voi muuttua julkaisukanavan vaihtuessa. Nämä kaksi näkökulmaa yhdistämällä selvitetään digitaalisen sarjakuvan erikoispiirteet.
Perinteisesti sarjakuvan katsotaan muodostuvan rinnakkaisten ruutujen avulla välitetystä kerronnasta. Ruudut voivat sisältää tekstiä, kuvia ja efektejä. Teoksen lukija etenee haluamassaan tahdissa ja järjestyksessä täydentäen ruutujen välisten palkkien sisältämiä kerronnan aukkoja. Digitaalinen kerronta eroaa painettuna julkaistusta kerronnasta julkaisukanavan lisäksi siinä, että digitaalisen kerronnan lukija voi kokea osallistuvansa teoksen tarinan muodostumiseen. Lisäksi teoksen rakenne ja teoksessa olevat elementit (liikkuva kuva ja teksti sekä ääni) poikkeavat painetusta kerronnasta.
Koska digitaalisessa sarjakuvassa yhdistyvät sekä sarjakuva että digitaalinen kerronta, poikkeaa se painetusta sarjakuvasta. Digitaalinen sarjakuva sisältää liikkuvia elementtejä sekä ääntä, ja teoksen rakenne voi olla lineaarisen sijaan epälineaarinen. Painetun sarjakuvan lukijan tavoin digitaalisen sarjakuvan lukija kykenee tavallisesti valitsemaan etenemisensä tahdin ja järjestyksen, mutta lisäksi lukijan asema saattaa saada katsojan ja tekijän piirteitä. Muista digitaalisen kerronnan muodoista digitaalinen sarjakuva eroaa ilmaisutapansa vuoksi, sillä digitaalinen sarjakuva muodostuu painetun sarjakuvan tavoin kuvia, tekstiä ja efektejä sisältävistä rinnakkaisista ruuduista.
Tutkimusmateriaalin tarkastelu osoitti, että liikkuvat elementit ja ääni eivät välttämättä ole korvanneet digitaalisessa sarjakuvassa efektejä, joilla sarjakuvassa on totuttu kuvaamaan liikettä, ääntä ja abstrakteja ilmiöitä, vaan ne saattavat toimia efektien tukena. Ollakseen sarjakuvaa digitaalisen teoksen on sisällettävä kuvien rinnakkaisesta sarjallisuudesta muodostuva ruutujako ja lukijalla oli oltava mahdollisuus päättää, missä tahdissa teoksessa etenee.
Perinteisesti sarjakuvan katsotaan muodostuvan rinnakkaisten ruutujen avulla välitetystä kerronnasta. Ruudut voivat sisältää tekstiä, kuvia ja efektejä. Teoksen lukija etenee haluamassaan tahdissa ja järjestyksessä täydentäen ruutujen välisten palkkien sisältämiä kerronnan aukkoja. Digitaalinen kerronta eroaa painettuna julkaistusta kerronnasta julkaisukanavan lisäksi siinä, että digitaalisen kerronnan lukija voi kokea osallistuvansa teoksen tarinan muodostumiseen. Lisäksi teoksen rakenne ja teoksessa olevat elementit (liikkuva kuva ja teksti sekä ääni) poikkeavat painetusta kerronnasta.
Koska digitaalisessa sarjakuvassa yhdistyvät sekä sarjakuva että digitaalinen kerronta, poikkeaa se painetusta sarjakuvasta. Digitaalinen sarjakuva sisältää liikkuvia elementtejä sekä ääntä, ja teoksen rakenne voi olla lineaarisen sijaan epälineaarinen. Painetun sarjakuvan lukijan tavoin digitaalisen sarjakuvan lukija kykenee tavallisesti valitsemaan etenemisensä tahdin ja järjestyksen, mutta lisäksi lukijan asema saattaa saada katsojan ja tekijän piirteitä. Muista digitaalisen kerronnan muodoista digitaalinen sarjakuva eroaa ilmaisutapansa vuoksi, sillä digitaalinen sarjakuva muodostuu painetun sarjakuvan tavoin kuvia, tekstiä ja efektejä sisältävistä rinnakkaisista ruuduista.
Tutkimusmateriaalin tarkastelu osoitti, että liikkuvat elementit ja ääni eivät välttämättä ole korvanneet digitaalisessa sarjakuvassa efektejä, joilla sarjakuvassa on totuttu kuvaamaan liikettä, ääntä ja abstrakteja ilmiöitä, vaan ne saattavat toimia efektien tukena. Ollakseen sarjakuvaa digitaalisen teoksen on sisällettävä kuvien rinnakkaisesta sarjallisuudesta muodostuva ruutujako ja lukijalla oli oltava mahdollisuus päättää, missä tahdissa teoksessa etenee.