Characters and Speech Acts in Drama. A Case Study of The Beauty Queen of Leenane
Palomäki, Taina (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee näytelmässä olevia henkilöhahmoja, heidän välisiä puheaktejaan ja heidän välistä hierarkiaa. Tutkielmassa keskitytään yhteen näytelmään, jonka nimi on Vuoriston Kaunotar (The Beauty Queen of Leenane). Tutkimus keskittyy näytelmätekstiin, ei näytelmäesitykseen. Tutkimuksen kohteena on näytelmän kaksi päähenkilöä, Mag (äiti) ja Maureen (tytär).
Tutkielman teoreettisina viitekehyksinä toimivat Culpeperin (2001) kehittämä karakterisaatiomalli sekä Searlen (1969) kehittämä puheaktien luokittelu. Tutkimusmateriaali puheaktien osalta rajattiin koskemaan vain käskyjä, koska niitä oli suhteellisesti sopiva määrä ja niiden määritelmät olivat selkeät. Käskyjen avulla pystyttiin tutkimaan henkilöhahmojen välistä hierarkiaa sekä keskittymään siihen, mitä tietoa hahmoista voi saada tutkimalla heidän puheaktejaan. Lisäksi tutkittiin, miten Searlen kehittämien puheaktien onnistuneisuusehdot täyttyivät heidän puheakteissaan.
Tutkimus antoi yllättävän lopputuloksen. Tytär oli selvästi ylempänä hierarkiassa kuin äitinsä. Hierarkia näkyi siinä, että tytär antoi paljon enemmän käskyjä äidilleen kuin päinvastoin. Äiti myös noudatti käskyjä useammin kuin tytär. Analysoitujen käskyjen lukumäärä oli pieni, joten niiden perusteella ei voitu tehdä mitään merkittäviä johtopäätöksiä siitä, millaisia hahmoja äiti ja tytär olivat. Ainoastaan käskyissä esiintyvien tiettyjen ja useasti toistuvien sanojen perusteella voitiin sanoa, että hahmot olivat melko suoraviivaisia. Käskyjen onnistuneisuusehdot täyttyivät vain kahdessa tapauksessa. Tässä kohtaa piti myös ymmärtää tutkimuksen kohde eli näytelmä. Ristiriitoja täynnä oleva teos on paljon mielenkiintoisempi kuin sovinnainen näytelmä.
Tutkielman teoreettisina viitekehyksinä toimivat Culpeperin (2001) kehittämä karakterisaatiomalli sekä Searlen (1969) kehittämä puheaktien luokittelu. Tutkimusmateriaali puheaktien osalta rajattiin koskemaan vain käskyjä, koska niitä oli suhteellisesti sopiva määrä ja niiden määritelmät olivat selkeät. Käskyjen avulla pystyttiin tutkimaan henkilöhahmojen välistä hierarkiaa sekä keskittymään siihen, mitä tietoa hahmoista voi saada tutkimalla heidän puheaktejaan. Lisäksi tutkittiin, miten Searlen kehittämien puheaktien onnistuneisuusehdot täyttyivät heidän puheakteissaan.
Tutkimus antoi yllättävän lopputuloksen. Tytär oli selvästi ylempänä hierarkiassa kuin äitinsä. Hierarkia näkyi siinä, että tytär antoi paljon enemmän käskyjä äidilleen kuin päinvastoin. Äiti myös noudatti käskyjä useammin kuin tytär. Analysoitujen käskyjen lukumäärä oli pieni, joten niiden perusteella ei voitu tehdä mitään merkittäviä johtopäätöksiä siitä, millaisia hahmoja äiti ja tytär olivat. Ainoastaan käskyissä esiintyvien tiettyjen ja useasti toistuvien sanojen perusteella voitiin sanoa, että hahmot olivat melko suoraviivaisia. Käskyjen onnistuneisuusehdot täyttyivät vain kahdessa tapauksessa. Tässä kohtaa piti myös ymmärtää tutkimuksen kohde eli näytelmä. Ristiriitoja täynnä oleva teos on paljon mielenkiintoisempi kuin sovinnainen näytelmä.