Kohti jaettua asiantuntijuutta ja yhdessä tekemistä: Kelan Keskisen vakuutuspiirin asiantuntijoiden ja esimiesten sekä Kelan johdon näkemyksiä tulevaisuuden asiantuntijuudesta ja jaetusta johtamisesta
Palomäki, Riikka (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat myös julkisiin organisaatioihin sekä niiden työkulttuuriin. Muutosten myötä organisaatioiden tarvitsema osaaminen ja asiantuntijuuskin muuttavat muotoaan. Koska asiantuntijatyötä tekevien määrä on kasvava, julkisissa organisaatioissakin on tärkeä tunnistaa, millaista asiantuntijuutta ja osaamista asiantuntijoilta edellytetään. Asiantuntijuus on muuttunut moninaisemmaksi, monialaisemmaksi, yhteisöllisemmäksi ja joustavammaksi. Osa perinteisesti asiantuntijalle kuuluvista tehtävistä on kadonnut tai muuttunut digitalisaation ja teknologian myötä.
Työelämän asiantuntijavaltaistuminen tuo paineita myös uudenlaiselle yhdessä tehtävälle, jaetulle johtamiselle. Työtä ja sen perustehtävää toteuttamaan tarvitaan esimiehen lisäksi myös asiantuntijoita ja heidän osaamistaan aiempaa enemmän. Meneillään oleva muutos on nähtävissä Kelassakin, jossa on viimeisten vuosien aikana uudistettu organisaatiorakennetta ja kevennetty hallintoa. Samalla on alettu pohtia asiantuntijoiden roolia ja merkitystä tulevaisuuden Kelassa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista asiantuntijuutta Kelassa tulevaisuudessa tarvitaan, ja millaisia kompetensseja etuuden asiantuntijoilta edellytetään. Tarkoitus oli myös selvittää, ollaanko Kelassa menossa kohti jaetun johtamisen kulttuuria. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin asiantuntijuuteen ja sen muutokseen sekä kompetenssin ja jaetun johtamisen käsitteisiin. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Haastatteluun osallistujaksi valittiin kolme Kelan johdon edustajaa, ja Kelan Keskisestä vakuutuspiiristä kuusi etuuden asiantuntijaa sekä neljä esimiestä. Haastatteluun osallistui kaikkiaan 13 henkilöä.
Tämän tutkimuksen perusteella tulevaisuuden asiantuntijuus Kelassa on moninaista. Siinä korostuu verkostoituneisuus, yhteistyön tekeminen, kollektiivisuus, tietointensiivisyys ja asiakaskeskeisyys. Tutkimuksessa korostui erityisesti yhteistyön tekeminen sekä Kelan sisällä että Kelasta ulospäin. Tulevaisuuden Kela ja tulevaisuuden asiantuntija tarvitsee yhteistyökumppaneita ja verkostoja pystyäkseen vastaamaan asiakkaan ja yhteiskunnan odotuksiin. Tulevaisuuden asiantuntijan tärkeimmiksi kompetensseiksi osoittautuivat erilaiset tiedonhallintataidot, kehittymis- ja uudistumiskyky, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, resilienssi, joustavuus ja itseohjautuvuus. Näkemys asiantuntijuudesta ja sen kehittymi-sestä oli tutkimuksen perusteella lähes yhteneväinen riippumatta haastateltavan roolista.
Jaettu johtaminen nähdään Kelassa tavoiteltavana toimintana tulevaisuudessa, ja sen uskottiin sopivan asiantuntijan rooliin hyvin. Jo tällä hetkellä esimiesten ja asiantuntijoiden yhteistyössä on nähtävissä jaetun johtamisen elementtejä. Asiantuntijat ovat osittain mukana toiminnan suunnittelussa, asioiden valmistelussa ja osaamisen kehittämisessä, mutta nähtiin tarvetta monipuolistaa asiantuntijoiden roolia ja osaamisen hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä ja työn organisoinnissa. Tutkimuksen perusteella jaetun johtamisen kehittymistä vaikeuttaa Kelassa hierarkkiset rakenteet ja totutut käytännöt johtamiseen liittyen.
Työelämän asiantuntijavaltaistuminen tuo paineita myös uudenlaiselle yhdessä tehtävälle, jaetulle johtamiselle. Työtä ja sen perustehtävää toteuttamaan tarvitaan esimiehen lisäksi myös asiantuntijoita ja heidän osaamistaan aiempaa enemmän. Meneillään oleva muutos on nähtävissä Kelassakin, jossa on viimeisten vuosien aikana uudistettu organisaatiorakennetta ja kevennetty hallintoa. Samalla on alettu pohtia asiantuntijoiden roolia ja merkitystä tulevaisuuden Kelassa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista asiantuntijuutta Kelassa tulevaisuudessa tarvitaan, ja millaisia kompetensseja etuuden asiantuntijoilta edellytetään. Tarkoitus oli myös selvittää, ollaanko Kelassa menossa kohti jaetun johtamisen kulttuuria. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin asiantuntijuuteen ja sen muutokseen sekä kompetenssin ja jaetun johtamisen käsitteisiin. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Haastatteluun osallistujaksi valittiin kolme Kelan johdon edustajaa, ja Kelan Keskisestä vakuutuspiiristä kuusi etuuden asiantuntijaa sekä neljä esimiestä. Haastatteluun osallistui kaikkiaan 13 henkilöä.
Tämän tutkimuksen perusteella tulevaisuuden asiantuntijuus Kelassa on moninaista. Siinä korostuu verkostoituneisuus, yhteistyön tekeminen, kollektiivisuus, tietointensiivisyys ja asiakaskeskeisyys. Tutkimuksessa korostui erityisesti yhteistyön tekeminen sekä Kelan sisällä että Kelasta ulospäin. Tulevaisuuden Kela ja tulevaisuuden asiantuntija tarvitsee yhteistyökumppaneita ja verkostoja pystyäkseen vastaamaan asiakkaan ja yhteiskunnan odotuksiin. Tulevaisuuden asiantuntijan tärkeimmiksi kompetensseiksi osoittautuivat erilaiset tiedonhallintataidot, kehittymis- ja uudistumiskyky, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, resilienssi, joustavuus ja itseohjautuvuus. Näkemys asiantuntijuudesta ja sen kehittymi-sestä oli tutkimuksen perusteella lähes yhteneväinen riippumatta haastateltavan roolista.
Jaettu johtaminen nähdään Kelassa tavoiteltavana toimintana tulevaisuudessa, ja sen uskottiin sopivan asiantuntijan rooliin hyvin. Jo tällä hetkellä esimiesten ja asiantuntijoiden yhteistyössä on nähtävissä jaetun johtamisen elementtejä. Asiantuntijat ovat osittain mukana toiminnan suunnittelussa, asioiden valmistelussa ja osaamisen kehittämisessä, mutta nähtiin tarvetta monipuolistaa asiantuntijoiden roolia ja osaamisen hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä ja työn organisoinnissa. Tutkimuksen perusteella jaetun johtamisen kehittymistä vaikeuttaa Kelassa hierarkkiset rakenteet ja totutut käytännöt johtamiseen liittyen.