Gattungsspezifische und kulturelle Aspekte von Märchen. Ein Vergleich zwischen Märchen von Hauff, Topelius und den Brüdern Grimm.

Abstract

Sadunkertojien Jacob ja Wilhem Grimmin, Wilhelm Hauffin ja Zacharias Topeliuksen merkitys satukirjallisuudelle on ollut merkittävä. Topelius on saanut vaikutteita mm. Grimmin veljeksiltä satutuotantoonsa. Tutkielmassa tarkastellaan ja vertaillaan keskenään Grimmin veljesten kansansatuja Der Froschkönig ja Frau Holle sekä Wilhem Hauffin taidesatua Das kalte Herz ja Topeliuksen taidesatua Adalmina’s Perle ja näille saduille tyypillisiä laji- ja kulttuurinäkökulmia.

Lähtökohtana työlle on se, että näissä tarkasteltavissa saduissa on hyvin paljon samantyylisiä teemoja, jonka perusteella on mielenkiintoista tarkastella näitä satuja ja niiden kerrontatyyliä sekä saduille ominaisia tyylirakenteita. Teoriaosassa tarkastellaan lähemmin satuja ja niiden rakennetta. Tutkimuksen runkona käytetään mm. käsitteitä satu, teemat, kerrontatekniikka, formalismi ja strukturalismi. Satujen tulkinnassa käytetään apuna mm. Max Lüthin esittelemiä käsitteitä sadun muodosta ja olemuksesta. Satujen kerrontatekniikkaa tutkitaan Jochen Vogtin käsitteiden pohjalta ja satujen tapahtumarakennetta Vladimir Proppin luoman teorian avulla. Teoriaosan lopussa esitellään kirjailijat ja heidän satunsa.

Tutkimuksesta käy ilmi, että kansansaduilla ja taidesaduilla on erilainen kerrontatekniikka. Kansansadut ovat myös lyhyempiä kuin taidesadut, mikä johtuu siitä, että taidesadun kirjoittajalla on mahdollisuus käyttää enemmän fantastisia elementtejä ja omaa mielikuvitustaan. Kaikilla saduilla on myös sadulle tyypillinen rakenne. Teemat voivat olla hyvinkin samanlaisia. Näissä kansansaduissa ei ole kulttuurisia näkökulmia, jotka viittaisivat siihen, että minne sadut tapahtumat on sijoitettu. Suomalaisessa taidesadussa ei kerrota missä satu tapahtuu, saksalaisessa taidesadussa tapahtumat on sijoitettu Schwarzwaldiin. Kaikki sadut sisältävät myös jonkinlaisen moraalisen opetuksen.