”Kynttilät syttyivät potkujen vuoksi”. Irtisanomisia kuvaavat ilmaukset lehdistötiedotteissa ja Helsingin Sanomien uutisissa
Palola, Eveliina (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli kuvata, millaisia kielellisiä valintoja esiintyy irtisanomisgenressä. Tutkin Suomen suurimpia irtisanomisia koskevia tiedotteita ja niiden pohjalta julkaistuja Helsingin Sanomien uutisia. Tarkastelin, millaisin sanavalinnoin irtisanomisesta kerrotaan. Pääpaino oli tutkia, kerrotaanko irtisanomisista suoraan vai esiintyykö tiedotteissa kiertävää kielenkäyttöä. Tutkin, näkyykö tekijä irtisanomisista kertovissa virkkeissä vai häivytetäänkö se taustalle passiivia ja passiivimaisia lauserakenteita käyttäen.
Aineistooni sisältyi 20 tiedotetta ja 16 uutista. Tutkimusmenetelmän pohjana käytin kiertoilmausanalyysiä. Tutkin tiedotteen kokonaisjäsentelyä, siinä erityisesti uutiskärkeä ja otsikkoa. Tutkin tekijän näkymistä tiedotteessa ja lopuksi erittelin irtisanomista kuvaavia ilmauksia. Tutkin rinnakkain tiedotetta ja uutista tarkastellen, muuttuvatko kielelliset valinnat tekstilajin vaihtuessa.
Suurimmassa osassa tiedotteita irtisanomiset oli nostettu uutiskärjeksi. Otsikot jakautuivat täsmälliseksi, sumeaksi ja vältteleväksi otsikkoluokaksi. Tiedotteissa oli eniten sumeita otsikoita, kun taas uutisissa valtaosa otsikoista oli täsmällisiä. Irtisanomistiedotteissa tekijä häivytettiin taustalle 85 % irtisanomisista kertovissa virkkeissä. Uutisissa puolestaan tekijä häivytettiin 31 % uutisista passiivin tai passiivimaisten rakenteiden avulla. Irtisanomisia kuvaavien ilmausten kirjo oli tutkimusaineistossani laaja. Ilmaukset jakautuivat aineiston perusteella vakiintuneisiin ilmauksiin, kaunisteleviin selkeihin ilmauksiin, harhauttaviin ja epämääräisiin eufemismeihin sekä dysfemismeihin. Yritys pyrki hallitsemaan julkisuutta tiedotteessa käytettävän kiertävän kielenkäytön avulla, mutta uutisessa tekstiä muokattiin objektiivisemmaksi ja selkeämmäksi.
Aineistooni sisältyi 20 tiedotetta ja 16 uutista. Tutkimusmenetelmän pohjana käytin kiertoilmausanalyysiä. Tutkin tiedotteen kokonaisjäsentelyä, siinä erityisesti uutiskärkeä ja otsikkoa. Tutkin tekijän näkymistä tiedotteessa ja lopuksi erittelin irtisanomista kuvaavia ilmauksia. Tutkin rinnakkain tiedotetta ja uutista tarkastellen, muuttuvatko kielelliset valinnat tekstilajin vaihtuessa.
Suurimmassa osassa tiedotteita irtisanomiset oli nostettu uutiskärjeksi. Otsikot jakautuivat täsmälliseksi, sumeaksi ja vältteleväksi otsikkoluokaksi. Tiedotteissa oli eniten sumeita otsikoita, kun taas uutisissa valtaosa otsikoista oli täsmällisiä. Irtisanomistiedotteissa tekijä häivytettiin taustalle 85 % irtisanomisista kertovissa virkkeissä. Uutisissa puolestaan tekijä häivytettiin 31 % uutisista passiivin tai passiivimaisten rakenteiden avulla. Irtisanomisia kuvaavien ilmausten kirjo oli tutkimusaineistossani laaja. Ilmaukset jakautuivat aineiston perusteella vakiintuneisiin ilmauksiin, kaunisteleviin selkeihin ilmauksiin, harhauttaviin ja epämääräisiin eufemismeihin sekä dysfemismeihin. Yritys pyrki hallitsemaan julkisuutta tiedotteessa käytettävän kiertävän kielenkäytön avulla, mutta uutisessa tekstiä muokattiin objektiivisemmaksi ja selkeämmäksi.