Tulkintoja ’suurten’ hallintoreformien taustatekijöistä Suomessa
Palmgrén, Anna-Stina (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa keskitytään liikelaitosuudistuksen, tulosohjausuudistuksen sekä kunta- ja palvelurakenne-
uudistushankkeen taustatekijöiden tulkitsemiseen oletettujen taustatekijöiden pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä tarkasteltavista, tutkimuksessa täsmennettävistä, oletetuista taustatekijöistä ovat vaikuttaneet tutkimuskohteena olevien hallintoreformien taustalla. Tutkimuksessa ei ensisijaisesti keskitytä itse uudistuksiin, vaan niiden taustatekijöiden tulkitsemiseen, minkä avulla voidaan edelleen tulkita, onko kyseiset reformit taustatekijöidensä perusteella mahdollista sijoittaa osaksi suurempaa yhteiskunnallista kehitystä hyvinvointivaltiosta kohti hyvinvointiyhteiskuntaa.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusote on kvalitatiiviseen tutkimukseen soveltuva tulkitseva tutkimusote, minkä perusteella tutkimusmenetelmänä käytetään hermeneuttista tutkimusmetodia. Tutkimusaineiston käsittely perustuu asiakirja- ja aineistoanalyysiin, jossa käytetään hyväksi tutkimusaiheesta tehtyjä aikaisempia tutkimuksia, artikkeleja, raportteja, dokumentteja ja muita virallislähteitä.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa tarkastellaan hallintoreformeja hallintotieteellisen keskustelun valossa sekä täsmennetään tutkimuksen empiirisessä osuudessa hallintoreformien taustalla tulkittavia oletettuja taustatekijöitä, joiksi tutkimuksen lähtöasetelman perusteella täsmentyy: hallintomallin keventäminen ja yhteistyön lisääminen; markkinamekanismien omaksuminen ja hallinnan (governance) kehittyminen; optimaalisen johtamistavan etsiminen ja lisääntyneet tehokkuusvaatimukset; julkisen sektorin koon pienentämisvaatimukset; kansallisen kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen globalisaatiossa; sekä kustannustehokkuuden ja taloudellisesti järkevän toiminnan kehittäminen. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tulkitaan liikelaitosuudistuksen, tulosohjausuudistuksen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus-
hankkeen taustatekijöitä teoreettisen asetelman pohjalta.
Johtopäätöksissä käydään läpi tarkasteltujen hallintoreformien taustalla tulkitut tekijät. Taustatekijöiden tulkinnassa käytetään apuna kolmiportaista luokitusta, jonka avulla tuodaan esille taustatekijän vaikutuksen voimakkuus. Erittäin vahvaksi taustatekijäksi kaikkien tarkasteltujen hallintoreformien taustalla tulkittiin ainoastaan tarve talouden uudelleen organisointiin, eli kustannustehokkuuden ja taloudellisesti järkevän toiminnan kehittäminen. Eniten vaihtelua oli individualistisen ideologian vahvistumisen myötä lisääntyneiden julkisen sektorin koon pienentämisvaatimuksilla, se oli havaittavissa ainoastaan liikelaitosuudistuksen erittäin vahvana taustatekijänä, ja yhdentekevänä tulosohjausuudistuksen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen taustalla. Muut tarkasteltavat taustatekijät vaikuttivat tutkimuskohteena olleiden hallintoreformien taustalla vaihtelevasti joko erittäin vahvoina tai melko vahvoina. Hallintoreformien taustalla tulkittujen tekijöiden perusteella kyseiset reformit kuuluvat osaksi suurempaa yhteiskunnallista kehitystä kohti hyvinvointiyhteiskuntaa.
uudistushankkeen taustatekijöiden tulkitsemiseen oletettujen taustatekijöiden pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä tarkasteltavista, tutkimuksessa täsmennettävistä, oletetuista taustatekijöistä ovat vaikuttaneet tutkimuskohteena olevien hallintoreformien taustalla. Tutkimuksessa ei ensisijaisesti keskitytä itse uudistuksiin, vaan niiden taustatekijöiden tulkitsemiseen, minkä avulla voidaan edelleen tulkita, onko kyseiset reformit taustatekijöidensä perusteella mahdollista sijoittaa osaksi suurempaa yhteiskunnallista kehitystä hyvinvointivaltiosta kohti hyvinvointiyhteiskuntaa.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusote on kvalitatiiviseen tutkimukseen soveltuva tulkitseva tutkimusote, minkä perusteella tutkimusmenetelmänä käytetään hermeneuttista tutkimusmetodia. Tutkimusaineiston käsittely perustuu asiakirja- ja aineistoanalyysiin, jossa käytetään hyväksi tutkimusaiheesta tehtyjä aikaisempia tutkimuksia, artikkeleja, raportteja, dokumentteja ja muita virallislähteitä.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa tarkastellaan hallintoreformeja hallintotieteellisen keskustelun valossa sekä täsmennetään tutkimuksen empiirisessä osuudessa hallintoreformien taustalla tulkittavia oletettuja taustatekijöitä, joiksi tutkimuksen lähtöasetelman perusteella täsmentyy: hallintomallin keventäminen ja yhteistyön lisääminen; markkinamekanismien omaksuminen ja hallinnan (governance) kehittyminen; optimaalisen johtamistavan etsiminen ja lisääntyneet tehokkuusvaatimukset; julkisen sektorin koon pienentämisvaatimukset; kansallisen kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen globalisaatiossa; sekä kustannustehokkuuden ja taloudellisesti järkevän toiminnan kehittäminen. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tulkitaan liikelaitosuudistuksen, tulosohjausuudistuksen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus-
hankkeen taustatekijöitä teoreettisen asetelman pohjalta.
Johtopäätöksissä käydään läpi tarkasteltujen hallintoreformien taustalla tulkitut tekijät. Taustatekijöiden tulkinnassa käytetään apuna kolmiportaista luokitusta, jonka avulla tuodaan esille taustatekijän vaikutuksen voimakkuus. Erittäin vahvaksi taustatekijäksi kaikkien tarkasteltujen hallintoreformien taustalla tulkittiin ainoastaan tarve talouden uudelleen organisointiin, eli kustannustehokkuuden ja taloudellisesti järkevän toiminnan kehittäminen. Eniten vaihtelua oli individualistisen ideologian vahvistumisen myötä lisääntyneiden julkisen sektorin koon pienentämisvaatimuksilla, se oli havaittavissa ainoastaan liikelaitosuudistuksen erittäin vahvana taustatekijänä, ja yhdentekevänä tulosohjausuudistuksen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen taustalla. Muut tarkasteltavat taustatekijät vaikuttivat tutkimuskohteena olleiden hallintoreformien taustalla vaihtelevasti joko erittäin vahvoina tai melko vahvoina. Hallintoreformien taustalla tulkittujen tekijöiden perusteella kyseiset reformit kuuluvat osaksi suurempaa yhteiskunnallista kehitystä kohti hyvinvointiyhteiskuntaa.