Organisationaalisten ja kulttuuristen tekijöiden sekä organisaation oppimisen vaikutus toimintopohjaisten laskentakäytäntöjen omaksumisen laajuuteen – kyselytutkimus
Pakkala, Sanna (2007)
Pakkala, Sanna
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa analysoidaan yhteyttä toimintopohjaisten laskentakäytäntöjen omaksumisen laajuuden ja organisationaalisten sekä kulttuuristen tekijöiden ja organisaation oppimisulottuvuuksien välillä suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Tämän tutkielman esikuvatutkimus on Bairdin, Harrisonin & Reeven (2004) tutkimus, jossa he soveltavat Gosselinin (1997) mallia toimintojohtamisen tasoista. Tätä mallia on laajennettu tässä tutkielmassa toimintopohjaisella budjetoinnilla ja asiakaskannattavuusanalyysilla, osittain Bairdin ym. (2004) tutkimuksessa ehdotetun mukaisesti. Poiketen Bairdin ym. (2004) tutkimuksesta, tässä tutkielmassa on myös mukana uusina selittävinä muuttujina organisaation oppimisulottuvuudet sekä uutena kulttuuriulottuvuutena asiakasorientaatio.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä toimintolaskentaa/toimintojohtamista lähestytään neljästä näkökulmasta eli toimintolaskenta on nähty laskentateknisenä innovaationa, osana organisaatiota, osana oppivaa organisaatiota sekä osana organisaatiokulttuuria. Tilastollisina menetelminä tutkielmassa käytetään muuttujien välisten korrelaatiokertoimien sekä niiden pohjalta rakennettujen regressiomallien analysointia.
Tutkimustulosten mukaan eri selittävien tekijöiden merkitys vaihtelee taso tasolta. Tutkielman tulosten perusteella organisaation oppimisulottuvuuksilla on suurin yhteys toimintopohjaisten laskentakäytäntöjen omaksumisen laajuuteen mukana olevista muuttujista. Tutkielmassa mukana olevat kulttuuriulottuvuudet eivät juuri korreloi toimintopohjaisten laskentakäytäntöjen omaksumisen laajuuden kanssa. Toimintopohjaisten laskentakäytäntöjen omaksumisen laajuutta mallintavissa regressiomalleissa korkein selitysaste on toimintopohjaisen budjetoinnin kohdalla.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä toimintolaskentaa/toimintojohtamista lähestytään neljästä näkökulmasta eli toimintolaskenta on nähty laskentateknisenä innovaationa, osana organisaatiota, osana oppivaa organisaatiota sekä osana organisaatiokulttuuria. Tilastollisina menetelminä tutkielmassa käytetään muuttujien välisten korrelaatiokertoimien sekä niiden pohjalta rakennettujen regressiomallien analysointia.
Tutkimustulosten mukaan eri selittävien tekijöiden merkitys vaihtelee taso tasolta. Tutkielman tulosten perusteella organisaation oppimisulottuvuuksilla on suurin yhteys toimintopohjaisten laskentakäytäntöjen omaksumisen laajuuteen mukana olevista muuttujista. Tutkielmassa mukana olevat kulttuuriulottuvuudet eivät juuri korreloi toimintopohjaisten laskentakäytäntöjen omaksumisen laajuuden kanssa. Toimintopohjaisten laskentakäytäntöjen omaksumisen laajuutta mallintavissa regressiomalleissa korkein selitysaste on toimintopohjaisen budjetoinnin kohdalla.