Maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen alueellisessa kehittämisverkostossa Pohjanmaalla
Pakisjärvi, Reetakaisa (2013)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan maahanmuuttajien työttömyys on jopa kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Työ on paras kotouttaja ja lisää osallisuuden kautta yksilön hyvinvointia. Tutkimuksessani tarkastellaan maahanmuuttajien työllistymisen suhdetta alueen kehitykseen, alkukartoituksen problematiikkaa sekä alueellisen kehittäjäverkoston rakentumista maahanmuuttajien työllistymisen tavoitteen ympärille. Tutkimukseni takana on Pohjanmaalla vuonna 2012 käynnistynyt Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -hanke, jossa sain olla mukana vierailevan tutkijan roolissa.
Normatiivisena teoriana tutkimuksessani on laki kotouttamisen edistämiseksi, hallitusohjelma sekä muut kansalliset ja paikalliset maahanmuuton strategiat. Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan verkostoteoriaa, sosiaalisen pääoman merkitystä verkostoissa sekä aluekehityksen kolmiyhteyttä. Läpi käydään lisäksi alueellisia menestystekijöitä, sosiaalista kestävää kehitystä ja Pohjanmaan mahdollisuuksia. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Asiantuntijahaastattelut valikoituvat Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -hankkeen myötä syntyvästä kehittäjäverkoston toimijoista. Yhteensä haastatteluja tehtiin 16 kappaletta ja ne rakentuivat kolmen teeman ympärille. Haastatteluiden pohjalta muodostettiin käsitys alkukartoitusten nykytilasta, toimijoiden yhteistyön kiinnostuksesta sekä heidän rooleista kehittäjäverkostossa. Tarkastelun alla oli lisäksi Pohjanmaan asenneilmapiiri ja maahanmuuttajien asema sekä sosiaalinen kestävyys.
Tutkimustulosten mukaan Pohjanmaa on suvaitseva maakunta, jolla on edellytykset innovatiiviseen alueelliseen yhteistyöhön maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi mikäli toimijat sitoutuvat yhteistyöhön ja yhteiseen näkemykseen. Suvaitsevaa Pohjanmaata uhkaa maahanmuuttajien kahtiajako sekä maahanmuuttajia kohtaan olevat ennakkoluulot. Kehittäjäverkosto palvelee parhaiten maahanmuuttajien työllistymisen tavoitetta kun sillä on selkeä kotipesä sekä konkreettisia toimenpiteitä. Mukana on oltava monen tahon edustajia. Kuntien sitoutuminen nähtiin tärkeänä, sillä kuntatyöllistäjän toivottiin kantavan enemmän vastuuta maahanmuuttajien työllistämiseen nähden. Maahanmuuttajien resursseja ei alueella hyödynnetä riittävästi. Erityisesti ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla nähtiin selkeä epäkohta. Alkukartoitus on nykytilassaan repaleinen palvelurakenne, jonka kehittämiseen kaivattin koko yksilön hyvinvointia kartoittava terveysnäkökulma. Alueellisen kehittäjäverkoston haasteina nähtiin hallinnon rajat ylittävä yhteistyö, kuntayhteistyö, alueellisten ja kansallisten toimijoiden vuoropuhelu, hankkeistus sekä liiallinen teoreettisuus ilman käytännön toimenpiteitä.
Normatiivisena teoriana tutkimuksessani on laki kotouttamisen edistämiseksi, hallitusohjelma sekä muut kansalliset ja paikalliset maahanmuuton strategiat. Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan verkostoteoriaa, sosiaalisen pääoman merkitystä verkostoissa sekä aluekehityksen kolmiyhteyttä. Läpi käydään lisäksi alueellisia menestystekijöitä, sosiaalista kestävää kehitystä ja Pohjanmaan mahdollisuuksia. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Asiantuntijahaastattelut valikoituvat Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -hankkeen myötä syntyvästä kehittäjäverkoston toimijoista. Yhteensä haastatteluja tehtiin 16 kappaletta ja ne rakentuivat kolmen teeman ympärille. Haastatteluiden pohjalta muodostettiin käsitys alkukartoitusten nykytilasta, toimijoiden yhteistyön kiinnostuksesta sekä heidän rooleista kehittäjäverkostossa. Tarkastelun alla oli lisäksi Pohjanmaan asenneilmapiiri ja maahanmuuttajien asema sekä sosiaalinen kestävyys.
Tutkimustulosten mukaan Pohjanmaa on suvaitseva maakunta, jolla on edellytykset innovatiiviseen alueelliseen yhteistyöhön maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi mikäli toimijat sitoutuvat yhteistyöhön ja yhteiseen näkemykseen. Suvaitsevaa Pohjanmaata uhkaa maahanmuuttajien kahtiajako sekä maahanmuuttajia kohtaan olevat ennakkoluulot. Kehittäjäverkosto palvelee parhaiten maahanmuuttajien työllistymisen tavoitetta kun sillä on selkeä kotipesä sekä konkreettisia toimenpiteitä. Mukana on oltava monen tahon edustajia. Kuntien sitoutuminen nähtiin tärkeänä, sillä kuntatyöllistäjän toivottiin kantavan enemmän vastuuta maahanmuuttajien työllistämiseen nähden. Maahanmuuttajien resursseja ei alueella hyödynnetä riittävästi. Erityisesti ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla nähtiin selkeä epäkohta. Alkukartoitus on nykytilassaan repaleinen palvelurakenne, jonka kehittämiseen kaivattin koko yksilön hyvinvointia kartoittava terveysnäkökulma. Alueellisen kehittäjäverkoston haasteina nähtiin hallinnon rajat ylittävä yhteistyö, kuntayhteistyö, alueellisten ja kansallisten toimijoiden vuoropuhelu, hankkeistus sekä liiallinen teoreettisuus ilman käytännön toimenpiteitä.